OGG Theora

Internetin nopean kasvun tärkeimpiä taustavaikuttajia on ollut puolueeton suunnittelumalli. Avoimet standardit, vapaat ohjelmistot ja läpinäkyvät teknologiat ovat vahvistaneet verkon kehitystä. Verkon avoimen ympäristön seurauksena sisällönkehittäjät voivat helposti luoda verkkosivuja, ohjelmistojen kehittäjät voivat rakentaa olemassaolevien projektien päälle ja laajentaa toimintamahdollisuuksia verkossa, ja käyttäjät voivat selata verkkoa, lähettää sähköpostia ja käyttää monenlaisia sovelluksia.

Verkkovideon tuotannon ja esittämisen perustekniikat eivät kuitenkaan ole vapaita tai läpinäkyviä. Jos esimerkiksi ohjelmistokehittäjät tekevät uuden videosoittimen, he joutuvat maksamaan tekijänoikeusmaksuja yrityksille, jotka pitävät hallussaan tiettyjä patentteja, jos tahtovat jakaa videota laillisesti. Nämä patentit (kuten useimmat ohjelmistopatentit) lukitsevat äärimmäisen perustavanlaatuisia ideoita. Esimerkiksi: yksi yhtiö on patentoinut idean tallentaa kuvan osia vasemmalta oikealle, ylhäältä alas! Yhdessä tuhannet videotekniikoita koskevat patentit estävät uudet tavat jaella mediaa ja tehdä siitä interaktiivista.

Patentin kuormittama video

Niille, jotka ovat huolestuneita yksitysten etujen vallasta julkisessa elämässä, tämä on ilmeinen ongelma: kuinka pieni joukko yhtiöitä voi hallita ohjelmistojen kehittämiseen tarvittavia perusideoita? Se luo myös hyvin konkreettisia ongelmia: maailmanlaajuinen vapaiden ohjelmistojen liike ei voi liittää monien videoformaattien tukea tuotteisiinsa. Ja koska patentit tekevät omien videosoittimien levittämisestä kallista ohjelmistojen kehittäjille, kehittäjät ovat riippuvaisia muutamista Microsoftin, Applen ja Adoben tuotteista. Verkossa yli 98% videosta jaellaan Flashia käyttäen.

Ongelmia ei ole vain ohjelmistokehityksen maailmassa - jos luot tai julkaiset videon verkossa, patenttien kuormittamat teknologiat vaikuttavat sinuun suoraan. Patenttien omistajilla on valta ottaa maksuja sisällöntuottajilta ja MPEG LA, joka edustaa suositun MPEG-videoteknologian patenttien omistajia, ottaa lisenssimaksuja televisioyhtiöiltä, DVD-jakelijoilta, ja muilta. Tällä hetkellä he eivät vaadi rahaa verkkolähetyksistä, mutta uudet tekijänoikeusmaksuehdot voivat jossain vaiheessa uhata verkkovideon riippumattomia julkaisijoita.

Parempi tapa

Nyt meillä on kuitenkin verkkovideoteknologia, jota kuka tahansa on vapaa käyttämään, tutkimaan, parantamaan ja jakelemaan ilman lupaa tai maksua. Tätä teknologiaa kutsutaan Ogg Theoraksi (tai vain "Theoraksi"). Jotkin osat Theorasta on parentoitu, mutta patenttien omistajat ovat antaneet pysyvän, peruuttamattoman, tekijänoikeusmaksuvapaan patenttilisenssin kaikille. Theora välttää tarkkaan kaikkia patentteja, jotka ovat perinteisillä patenttien hallitsijoilla. Esimerkiksi kiertääkseen naurettavaa yllä mainittua kuvien tallennukseen liittyvää patenttia, Theora tallentaa videokuvatietoa alhaalta ylös eikä ylhäältä alas!

On tärkeää ymmärtää, että Theora on merkittävä osa internetin vapautta. Mozilla, Opera ja Google ymmärtävät tämän, ja ovat julistaneet tukevansa Theora-videota tulevissa tai nykyisissä selainversioissaan. Tämä merkitsee, että miljoonat käyttäjät kykenevät katsomaan Theora-videota käyttäen selaintaan, ilman ylimääräisiä ohjelmistoja. Vapaiden ohjelmistojen yhteisön työ, Mozillan, Wikipedian ja muiden tukemana, on tuonut Theoran samalle laatutasolle kuin uusimman teknologian videotekniikat.

On myös muita tärkeitä projekteja, joilla on samanlaiset päämäärät, kuten Dirac, jonka kehitystä BBC johtaa. Mutta jännittävintä Theorassa on, että se on täällä nyt, sitä tukevat suositut työkalut, ja se on valmis laajamittaiseen käyttöön. Opettelemalla Theoraa ja käyttämällä sitä omissa projekteissasi voit tehdä verkosta jännittävämmän ja vapaamman.

Tästä käyttöoppaasta

Tämä käyttöopas kirjoitettiin viiden päivän kirjapyrähdyksen aikana Berliinin Maailmankulttuurin talossa (elokuun 10-15 2009). 

Paikalla olivat:

Jan Gerber

Homes Wilson

Susanne Lang

David Kühling

Jörn Seger

Ja monet auttoivat verkossa. Kiitokset myös Leslie Hawthornille ja Googlelle pyrähdyksen tukemisesta, ja Berliinin kesäleirille. Tämä kirja on jatkuvat prosessi... Ole hyvä ja parantele sitä!

1. Rekisteröidy

Rekisteröidy at FLOSS Manualsiin:
http://fi.flossmanuals.net/register

2. Kirjoita!

Valitse käyttöopas http://fi.flossmanuals.net/bin/view/TheoraCookbook/WebHome  ja luku jota tahdot muokata.

Jos tahdot kysyä meiltä kysymyksiä käyttöoppaiden kirjoittamisesta, liity alla mainitulle irc-kanavalle ja kysy meiltä! Odotamme osallistumistasi innokkaasti!

Lisää tietoa FLOSS Manualsista löydät omasta käyttöoppaastamme:
http://fi.flossmanuals.net/FLOSSManuals

3. IRC

On hyvä jutella kanssamme, jotta voimme koordinoida kaikkia projektiin osallistuvia. Meillä on IRC-kanava jolle voit liittyä.

Ota IRCissä yhteys seuraaviin:
palvelin: irc.freenode.net
kanava: #flossmanuals

4. Postilista

Kaikkea FLOSS Manuals -aiheista keskustelua varten liity postilistallemme:
http://lists.flossmanuals.net/listinfo.cgi/discuss-flossmanuals.net

Mitä on digitaalinen video?

Video on sarja kuvia, jotka näkyvät liikkuvana kuvana. Ensimmäiset "videot" (elokuvat) olivat kirjaimellisesti sarja valokuvia, jotka oli valaistu yksi kerrallaan tarpeeksi nopesti, jotta ihmisen silmä näki liikkeen. Digitaalista videota voidaan ajatella kuvien sarjana, mutta yleensä todellisuus on monimutkaisempi.

Videota voidaan varastoida sarjana kuvia, aivan kuin filminauha tekee, mutta tämä on jonkin verran tuhlaavaista. Loppujen lopuksi liikkuvan kuvan osat eivät usein muutu ruudusta toiseen, tai sitten ne muuttuvat hyvin vähän. Näissä tapauksissa on helpompaa kuvata pelkkää muutosta.

Itse asiassa, näin videoformaatit yleensä toimivat. Maailmassa, jossa on rajoittunut määrä levytilaa ja verkkoyhteyksiä tämän kaltaiset yksinkertaiset ideat voivat antaa sinun tallentaa satoja videoita tietokoneellesi (kourallisen sijasta) tai ladata videon minuuteissa (tuntien sijasta).

Edellisen tekniikan lisäksi videoformaatit voivat käyttää muita pakkausmekanismeja, kuten samanväristen alueiden kuvaamista sen sijaan, että jokainen piste kuvattaisiin yksitellen (samanlaisia temppuja voidaan käyttää kuvien kuvailuun), tai ne kuvailevat tarkasti tiettyjä kuvan osia, joissa on paljon yksityiskohtia tai liikettä tapahtuu (esimerkiksi osa, johon luultavasti tuijotat) ja keskittyy vähemmän tylsiin juttuihin reunoilla. Nämä videopakkauksen ideat eivät ole uusia, mutta ne kehittyvät nopeasti.

Mikä Theora on?

Koodekit

Koodekki on matemaattinen kaava, joka kutistaa video- tai audiotiedoston kokoa. Theora on videokoodekki.

Kun koodekki kutistaa videotiedoston kokoa, sen sanotaan myös tiivistävän tiedostoa. On kaksi tiivistystapaa, jotka ovat mielenkiintoisia tässä yhteydessä - tappioton ja tappiollinen tiivistys.

1. Tappioton tiivistys - Tämä on datan tiedon tiivistäminen pienempään kokoon ilman datan poistoa. Visualisoidaksesi tämän prosessin kuvittele paperipussi, jonka sisällä on esine. Kun poistat ilman pussista luomalla tyhjiön, pussissa oleva esine ei kutistu, vaikka pussin koko kutistuu.
2. Tappiollinen tiivistys - Kutsutaan joskus "havaittavaksi koodaukseksi", tämä merkitsee datan "heittämistä pois" tiedostojen koon pienentämiseksi. Pakkausalgoritmit ovat monimutkaisia ja yrittävät säilyttää havaintokokemuksen laadun mahdollisimman pitkälle, vaikka hylkäävät niin paljon dataa kuin on tarpeen. Tappiollinen tiivistys on hyvin hienoa taidetta. Algoritmit, jotka mahdollistavat tämän, ottavat huomioon kuinka aivot havaitsevat ääntä ja kuvaa ja poistavat tietoa äänestä ja videosta, vaikka säilyttävät alkuperäistä lähdemateriaalia muistuttavan ääni- ja kuvakokemuksen. Tehdäkseen tämän prosessi seuraa psykoakustisen ja psykovisuaalisen mallinnuksen periaatteita.

Laatu

Digitaalisen videon laatua määrittää koodatun informaation määrä (bittinopeus) ja käytetyn videopakkauksen tyyppi (koodekki). Vaikka joitain koodekkeja voidaan pitää Theoraa kehittyneempinä, laadussa havaittava ero ei ole merkittävä.

Bittinopeus ja laatu

Koska digitaalinen video esittää liikkuvan kuvan informaationa, on loogista, että mitä enemmän informaatiota videossa on, sitä laadukkaampaa liikkuva kuva on. Bittinopeus on kirjaimellisesti bittien määrä sekunnissa videota (ja/tai audiota), jota käytetään koodaukseen. Koodekin suurempi bittinopeus merkitsee suurempaa laatua. Annetulle kestolle suurempi bittinopeus merkitsee myös suurempaa tiedostoa.

On siis monta syytä, miksi matalampi bittinopeus on hyvä asia. Videon täytyy ehkä mahtua tietylle tallennusmedialle, kuten DVD:lle. Tai tahdot ehkä toimittaa videon tarpeeksi nopeasti yleisöllesi (jonka keskimääräinen nettiyhteys on nopeusrajoitteinen) katsottavaksi latauksen aikana.

Erilaiset videotyypit voivat vaatia erilaisia bittinopeuksia saavuttaakseen saman havaittavan laadun. Video, jossa on paljon leikkauksia ja jatkuvasti vaihtuvia kamerakulmia, vaatii enemmän tietoa kuvaukseensa, kuin video jossa on paljon liikkumattomia kuvia. Toimintaelokuva vaatii siis suuremman bittinopeuden kuin Ken Burnsin dokumentti.

Jotkin koodekit sallivat muuttuvan bittinopeuden. Tämä merkitsee, että bittinopeus voi muuttua ajan myötä vastauksena vaadittuun yksityiskohtaisuuteen. Tässä tapauksessa videokoodekki käyttäisi enemmän bittejä nauhoittaakseen 10 sekuntia nopeita leikkauksia ja liikkuvia kamerakulmia, kuin se vaatisi koodatakseen 10 sekuntia melko liikkumatonta kuvaa.

Koodekit ja laatu

Koodekit pienentävät mediatiedoston tarpeellista bittinopeutta kuvailemalla median ovelilla, tehokkailla tavoilla. Videokoodekit kuvaavat muutoksia yhdestä kuvaruudusta seuraavaan, sen sijaan että kuvaisivat jokaista kuvaruutua erikseen. Audokoodekit jättävät huomiotta taajuudet, joita ihmiskorva ei kuule. Aivan kuin yksinkertaiset tekniikat voivat kutistaa suuresti tiedoston bittinopeutta ja kokoa, vielä kehittyneemmät tekniikat voivat kutistaa sitä vielä enemmän. Tämän vuoksi joitain koodekkeja pidetään toisiin verrattuna ylivertaisina.

Kun koodekit käyttävät monimutkaisia matemaattisia tekniikoita videon koodaamiseen, tarvitset voimakkaan mikrosirun avataksesi koodauksen nopeasti toistoa varten. Tämän vuoksi on usein parasta käyttää yksinkertaisempaa koodekkia. Viimeisimmän teknologian mukaisia temppuja käyttävä koodekki voi olla käyttökelvoton vanhemmalla tietokoneella. Ja joskus on vain parempi käyttää yksinkertaisempaa ja vanhempaa videokoodekkia (kuten DVD-levyt tekevät), koska sen toistoon tarvittava laitteisto on halvempi.

Theora ja laatu

Viimeaikaisen Theora-yhteisön työn ansiosta Theora on saavuttanut saman laatutason kuin muut modernit koodekit, kuten h.264 (Applen, Youtuben ja muiden käyttämä patenttien kuormittama koodekki). Tämä voi olla kiistanalainen asia, ja on joitain syitä pitää h.264-koodekkia teknisesti ylivertaisena Theoraan verrattuna. Parasta on tutustua asiaan itse ja muodostaa oma mielipide.

Näillä sivuilla on vertailuja Theoran ja h.264:n välillä:

http://people.xiph.org/~greg/video/ytcompare/comparison.html

http://people.xiph.org/~maikmerten/youtube/

Säilöt 

Theoran toistaminen

Toistaaksesi Ogg Theora -videoita tarvitset videosoittimen, joka tukee Ogg Theoran toistoa. Usein joidenkin videotyyppien toisto vaatii outojen ohjelmien asentamista, mikä voi olla hyvin turhauttavaa ja ajanhukkaa. Onneksi monet videosoittimet voivat toistaa Ogg Theoraa ilman tarvetta asentaa mitään muuta. Kaksi helpointa soitinta ovat huomattavia, koska ne toimivat samoin kaikissa tärkeimmissä käyttöjärjestelmissä (Linux, Mac OS/X, Windows).

VLC on vapaa videosoitin, joa toistaa monenlaisia videotiedostoja, myös Theoraa. Voit hankkia sen verkosta: http://www.videolan.org/vlc

Miro on toinen Ogg Theora -videota tukeva videosoitin (http://getmiro.com).

Jos sinulla ei ole kumpaakaan etkä tahdo asentaa niitä, voit myös käyttää Firefox-selaimen versiota 3.5 ja myöhempiä (http://getfirefox.com) Theoran katseluun.

Peukalosääntönä: jos video on työpöydälläsi, käytä VLC tai Miro -videosoitinta. Jos video on verkossa, käytä Firefox 3.5 tai myöhempi. 

Theoran integrointi

Jos tahdot käyttää Theoraa soittimella, joka tuli Mac OSX:n tai Windowsin mukana, kuten Windows Media Player tai QuickTime Player, sinun tulee asentaa komponentteja tai filttereitä, jotka parantavat Theoran toimivuutta. Tämä ei päde, jos käytät Linuxia, koska Theoraa tuetaan useimmissa Linux-jakeluissa ja sitä voi toistaa Totemilla ja muilla GStreameriin perustuvilla ohjelmilla.

Windowsissa ja Mac OSX:ssä voit lisätä täyden toiminnallisuuden ja Theora-tuen kaikkiin QuickTime-pohjaisiin sovelluksiin, kuten QuickTime-soittimeen itseensä, mutta myös iTunesiin ja iMovieen. Täytyy vain asentaa Xiph QuickTime Component (XiphQt), joka voidaan ladata Xiph.Orgin verkkosivulta:  http://xiph.org/quicktime/download.html

Toinen hyödyllinen suodatin Windows-käyttäjälle on DirectShow Filter. Se on myös tarjolla Xiph.Org Foundationista ja lisää koodauksen ja dekoodauksen tuen Ogg Vorbisiin, Speexiin, Theoraan ja FLACiin mihin tahansa DirectShow -sovellukseen, kuten Windows Media Playeriin. Voit myös ladata suodattimet Xiph.Org -verkkosivulta: http://xiph.org/dshow/

VLC

VLC (lyhenne sanoista VideoLAN Client) on erinomainen työkalu video- ja audiotiedostojen toistoon. Se on vapaa ohjelmisto, se soittaa suuren määrän formaatteja, joihin sisältyy Theora, ja se toimii monilla erilaisilla alustoilla. Jos käytät Window, Mac OS/X tai Linux (esimerkiksi Ubuntu) -käyttöjärjestelmää, VLC on sinulle mainio vaihtoehto. VLC toimii samoin jokaisessa käyttöjärjestelmässä, joten jos tiedät kuinka sitä käytetään Windowsissa, osaat käyttää sitä myös Ubuntussa. VLC:n joustavuus ja luotettavuus tekevät siitä yhden suosituimmista vapaiden ohjelmistojen videotyökaluista. 

Asennus

VLC on työpöytäsovellus, joka sinun täytyy ladata ja asentaa. Asennuksen askeleet riippuvat käyttämästäsi alustasta (GNU/Linux, Mac OS/X tai Windows).

Tällä sivulla on linkit VLC:n lataamiseen, sekä ohjeet eri alustoille: 

http://www.videolan.org/vlc/

FLOSS Manualsin englanninkielisellä verkkosivulla on myös hyvä opas VLC:n asentamisesta ja käytöstä. 

Videon toisto

1. Käynnistä VLC. Näet tällaisen ikkunan:
   
   
2. Mene VLC:n valikossa kohtaan Media > Avaa tiedosto.
   
   
3. Etsi Theora-tiedosto, jonka tahdot avata. Valitse se ja klikkaa Toista.
   
   
4. Video ilmestyy tällaiseen ikkunaan ja VLC alkaa toistaa sitä. 
   
   

Toiston perusohjaimet

• Aivan kuin useimmissa mediasoittimissa, voit siirtää toiston sijainnin osoitinta eteenpäin tai taaksepäin videossa.
• Voit kaksoisnapsauttaa videota, jolloin se siirtyy koko ruudun täyttävään tilaan. Kaksoisnapsauta uudestaan, niin pääset pois koko ruudusta.

Miro

Theoran käyttö verkossa

Täytyy harkita muutamaa asiaa ennen videon laittamista verkkoon.

Huomaa, että katsojilla täytyy olla laajakaistayhteys, jotta he voivat katsoa videotasi verkkosivullasi. Ja mitä korkeampi videon laatu on, sitä suurempaa kaistanleveyttä videon katsomiseen tarvitaan. Tämä merkitsee, että joskus kohdeyleisö ei edes näe videota verkossa, ja siksi sinun täytyy harkita toista strategiaa, kuten videon levittämistä CD:llä, DVD:llä tai USB-muistitikuilla.

Jos yleisölläsi on nopea yhteys, tahdot ehkä tarjota videon ladattavaksi tai toistettavaksi verkkosivullasi. Jokaisella strategialla on puolensa riippuen siitä, mitä tahdot saavuttaa.

Edut videon tarjoamisessa toistettavaksi verkkosivulta ovat lähinnä nämä:

1. Voit määritellä videon esittämisen kontekstin.
2. Yleisölle on käytännöllistä vain napsauttaa nähdäkseen videon.
3. Sivujen vierailijoille on näppärää napsauttaa videota ja katsoa siitä pieni osa yleiskuvan saamiseksi, sen sijaan että lataisivat koko tiedoston saadakseen esivaikutelman työstäsi.
4. Yleisölle on helppoa näyttää työtäsi muille, esimerkiksi lähettämällä linkki videoon, jonka he tahtovat näyttää kavereilleen.

Edut videon tarjoamisessa ladattavaksi ovat:

1. Yleisösi voi jakaa sen tiedostonjakoverkoissa (jotkut pitävät tätä haittapuolena)
2. He voivat toistaa sen miten tahansa monta kertaa tahtovat kuluttamatta ylimääräistä kaistanleveyttä.
3. He voivat muokata sitä.
4. He voivat näyttää sen ilman verkkoyhteyttä (esimerkiksi elokuvanäytöksissä).
5. Voit tarjota korkealaatuisemman videon kuin voisit tarjota verkkosivullasi selaimen tai kaisanleveyden rajoitusten vuoksi. 

Voit tarjota myös molemmat vaihtoehdot: mahdollisuuden katsoa video verkkosivullasi ja mahdollisuuden ladata video. Voit jopa ladata sivuillesi kaksi versiota: toinen on koodattu verkkoon sopivalla laadulla (hieman kuin esikatseluversio elokuvasta pienemmässä koossa ja huonommalla laadulla) ja toinen video ihmisille ladattavaksi paremmalla laadulla ja suuremmalla resoluutiolla.

Jos tahdot jakaa videosi verkkosivullasi sinulla on muutama vaihtoehto. Ensinnäkin voit käyttää hienoa HTML5 -videotägiä, ja jos tämä ei ole mahdollista jokaiselle katsojalle, voit myös tarjota vaihtoehtoa: Cortado-soitinta. Jos sinulla ei ole pääsyä tarvittavaan palvelininfrastruktuuriin, voit edelleenkin käyttää yhtä monista tarjolla olevista videopalveluista, jotka tarjoavat ilmaista tilaa Theora-videoille (et tahdo ladata videotasi YouTuben kaltaisille sivuille, sillä videon laatu heikkenisi, ja menettäisit joitain oikeuksistasi materiaaliin).

Toinen strategia on tarjota video ladattavaksi Bittorrentilla. Bittorrent on käyttäjien välinen tiedostonjako-protokolla, joka jakaa kaistanleveyden tiedostoa samaan aikaan lataavien tietokoneiden välillä. Tällöin siirtö muuttuu sitä nopeammaksi mitä useammat ihmiset lataavat tiedostoa. Bittorrent on luultavasti taloudellisin tapa siirtää isoja tiedostoja internetissä.  

HTML5-video

<video src="video.ogv"></video>

<video src="/bin/edit/myvideofiles/video.ogv"></video>

<video src="http://mysite.com/video.ogv"></video>

<video tabindex="0" src="video.ogv">< height="320" width="480">

video = document.getElementById("omavideo");
//toista video
video.play();
//pysäytä video
video.pause();
//mene 10 sekunnin kohdalle videossa
video.currentTime = 10;

    <applet code="com.fluendo.player.Cortado.class"
            archive="http://www.theora.org/cortado.jar" 	    width="352" height="288">       <param name="url" value="http://myserver.com/theora.ogv"/>
      <param name="framerate" value="29"/>
      <param name="keepAspect" value="true"/>
      <param name="video" value="true"/>
      <param name="audio" value="true"/>
      <param name="bufferSize" value="100"/>
      <param name="userId" value="user"/>
      <param name="password" value="test"/>
    </applet>

<param name="url" value="http://palvelimeni.fi/theora.ogv"/>

Jos nyt avaat verkkosivun selaimessasi, se soittaa videon. 

Käyttääksesi Cortadoa vaihtoehtona, aseta Cortado-tägi HTML5-videotägin sisään - kuten seuraavassa esimerkissä:

<video src="video.ogv" width="352" height="288">
  <applet code="com.fluendo.player.Cortado.class"
          archive="http://theora.org/cortado.jar" width="352" height="288">     <param name="url" value="video.ogv"/>   </applet>
</video>  

Javascriptiin perustuvat soittimet

On olemassa JavaScript-kirjastoja, jotka hoitelevat vaihtoehdon valinnan. Nämä kirjastot mahdollistavat yksinkertaisen sivulle liittämisen, vaikka säilyttävät vaihtoehtoiset soittimet ja toistomenetelmät eri selaimissa.

Mv_Embed

Mv_embed -kirjastoa on helppo käyttää. Yksi JavaScript-tiedosto mahdollistaa HTML5-videotägin käytön ja ominaisuuksien uudelleenkirjoittamisen soittimelle, joka toimii monissa selaimissa ja lisäosissa. Lisätietoa aiheesta mv_embed

<script type="text/javascript" src="http://metavid.org/w/mwScriptLoader.php?class=mv_embed"></script>
...
<video src="elokuvani.ogg" poster="elokuvani.jpeg">

Itheora

ITheora on PHP-skripti, joka mahdollistaa ogg/theora/vorbis-videon (ja audion) toistamisen. Se on helposti asennettava ja käytettävä. Itheoran sivulla on dokumentaatiota soittimen ja kuorien käytöstä.

Tuki selaimissa

Juuri nyt Firefox 3.5 on ainoa julkaistu selain, joka tukee Theoraa. Opera ja Google Chrome tarjoavat Theora-tuen beta-versioissaan. Safari tukee videotägiä, mutta tukee koodekkeja vain QuickTimen kautta - tämä merkitsee, että se ei tue Theoraa. XiphQT (http://xiph.org/quicktime) lisää Theora-tuen QuickTimeen ja Safariin.

Videot omalla sivustolla 

AddType video/ogg          .ogv
AddType application/ogg    .ogg

 <video src="http://example.com/video.ogv?t=23.0/42.0"></video>

 sudo a2enmod actions

sudo apt-get install oggz-tools

ScriptAlias /oggz-chop /usr/local/bin/oggz-chop
Action    video/ogg    /oggz-chop

Header Set Access-Control-Allow-Origin "*"

Header Set Access-Control-Allow-Origin "http://example.org"

<?php
$video = basename($_GET['name']);
if (file_exists($video)) {
  $fp = fopen($video, 'rb');
  header('Access-Control-Allow-Origin: *');
  header('Content-Type: video/ogg');
  header('Content-Length: ' . filesize($video));
  fpassthru($fp);
} else {
  echo "404 - video not found";
}
?>

 <video src="http://example.com/videos/?name=test.ogv"></video>

Verkkohotellit

Monet verkkosivut tarjoavat ilmaisia verkkohotellipalveluja OGG Theora -sisällöllesi. Voit linkittää niihin suoraan verkkosivuiltasi, tai antaa ihmisille linkin ulkoisella sivustolla olevaan sisältöön.

TinyVid.tv

TinyVid (http://tinyvid.tv/) on yksinkertainen videonjakopalvelu, jonka Theora-yhteisön jäsenet ovat kehittäneet. Voit ladata videon missä tahansa formaatissa, ja se koodataan Theora-muotoon. Se tukee myös Firefogg-laajennusta Firefoxiin (http://firefogg.org/), jolloin voit koodata ja ladata videon sivustolle samaan aikaan!

The Video Bay (thevideobay.org)

Video Bay on The Pirate Bayn (http://thepiratebay.org/) ylläpitäjien uusi projekti. Tämä sivusto koodaa videon mistä tahansa formaatista Theoraan. Sivuston ylläpitäjillä on maine ihmisten etujen puolustajina tekijänoikeuksien hallitsijoita vastaan.

Archive.org

 

Archive.org on verkkosivusto, jota ylläpitää voittoa tuottamaton järjestö Internet Archive. Järjestö keskittyy digitaalisen median säilyttämiseen. Lisätäksesi videon arkistoon, sinun täytyy lisensoida työ Creative Commons (tai vastaavalla) lisenssillä. Tämä ei yleensä ole ongelma, jos teit teoksen itse, mutta voi olla ongelma, jos käytit tekijänoikeuden alaista materiaalia (esimerkiksi musiikkia videon sisällä) työssäsi, tai jos lataat jotain jonkun muun tekemää. 

Voit tarjota Ogg Theora -sisältöä Internet Archivessa ilmaiseksi, ja lisätä siihen linkin omalta verkkosivultasi. Archive.org muuntaa videosi Ogg Theora -muotoon ja moniin muihin formaatteihin, kun lataat sen arkistoon. 

Huomaa: kun käyt sivulla Archive.org, se huomauttaa jos selaimesi tukee videotägiä. Jos näet tämän viestin...

 

Lataa yksinkertaisesti sivu uudelleen ja katso viestiä videoikonin alla:

Tässä vaiheessa klikkaa linkkiä, joka sanoo "try the new tag" ja klikkaa seuraavaa linkkiä käyttääksesi aina videotägiä. Tämän jälkeen videosi näkyvät Theorana. Jos tahdot suoran linkin videon Theora-versioon, kopioi "Ogg Video" -linkki vasemmassa sivupalkissa. Kun sinulla on tämä linkki, voit linkata suoraan videoon, ja kuka tahansa yhteensopivalla selaimella varustettu näkee videon toiston:

Dailymotion

Dailymotion (http://dailymotion.com/) on yksi isommista videonjakosivustoista, ja se on näperrellyt Theora-tuen kanssa viime aikoina. 300 000 videota on muunnettu Theoraan, ja anomalla "motion maker" -käyttäjätiliä (ja saamalla hakemuksen hyväksyttyä) voit julkaista siellä videoita käyttäen Theoraa. Heidän kokeellinen Theora-portaalinsa on täällä: http://openvideo.dailymotion.org/.  Huomaa: kaikki videot tässä portaalissa eivät näky vielä Theorana, joten tarkasta että videosi toimivat ennen kuin luotat tähän palveluun. 

Wikimedia Commons

Wikimedia Commons ( http://commons.wikimedia.org/ ) on verkkosivu, jota ylläpitää Wikimedia Foundation ( http://wikimediafoundation.org/ ), voittoa tuottamaton organisaatio, joka ylläpitää myös Wikipediaa. Se on tietokanta mediatiedostoista, jotka ovat saatavilla kenelle tahansa käytettäväksi mihin tahansa tarkoitukseen. Se on avoin verkkosivu, johon kuka tahansa voi tarjota sisältöä, ja joka käyttää wiki-ohjelmistoa, joka mahdollistaa helpon yhteistyön.

Tätä sivustoa hallinnoivat täysin vapaaehtoiset toimittajat, jotka luovat myös suurimman osan sisällöstä tarjoamalla omia töitään. Yhteisö on monikielinen, kääntäjiä on tarjolla tusinoille kielille. Se kerää vain materiaalia, joka on tarjolla vapaiden sisältölisenssien alla tai kuuluu public domainiin.

 

 

Enkoodauksen perusteet

Koodaus merkitsee prosessia, jossa Theora-tiedosto luodaan pakkaamattomasta videon raakamateriaalista. Tässä tapauksessa lähdemateriaali on jossain pakatussa muodossa, väliin tulee koodauksen askel, jota tarvitaan ennen Theora-videon luomista. Tämä koodaus-dekoodaus tunnetaan usein nimellä transkoodaus, tosin tässä kirjassa käytämme synonyyminä termiä koodaus.

Koodauksen toteuttavia ohjelmia kutsutaan koodaajiksi. Monia Theora-koodaajia on olemassa, esimerkiksi ffmpeg2theora ja VLC, nimetäksemme muutamia. 

Ennen koodausta käyttäjän täytyy päättää ainakin kaksi parametriä:

• luodun Theora-tiedoston kuvan laatu
• äänen laatu 

Käytetystä koodaajasta riippuen enemmän vaihtoehtoja voi olla tarjolla koodausprosessin kontrolloimiseksi:

• kuvaruutujen reunojen leikkaus määritellyn määrän mukaisesti koodauksen aikana
• videon resoluution uudelleenskaalaus
• videon kuvataajuuden muuttaminen
• videon ja äänen synkronisaation käsittely
• avainruutujen välin asettaminen

Videon laatu, bittinopeus ja tiedoston koko

Useimmat Theora-koodaajat antavat käyttäjän määritellä suoraan koodatun videon subjektiivisen laadun, yleensä skaalalla 0-10. Mitä korkeampi laatu, sitä suurempia ovat tuloksena syntyvät Theora-tiedostot. Useimmat koodaajat voidaan vaihtoehtoisesti konfiguroida koodaamaan annettua keskimääräistä bittinopeutta varten. Vaikka tämä vaihtoehto on käyttökelpoinen Theora-videotiedostojen luomiseen striimausta varten, se tuottaa alle optimaalista laatua ja sitä pitäisi välttää.

Uusimmat versiot joistain Theora-koodaajista sisältävät 2-pass koodauksen. 2-pass koodaus antaa koodaajan asettaa määritellyn kohdebittinopeuden, jossa on optimaalinen videolaatu, ja sen pitäisi siten olla samassa tasossa laatuvalvotun koodauksen kanssa, mutta ottaa kaksinkertaisen koodausajan. 2-passs -koodauksella luodut videot eivät ehkä sovi striimaukseen.

Videon resoluutio ja kuvataajuus

On monta syytä, joiden vuoksi luomasi Theora-videon resoluution tulis olla lähdevideota pienempi:

• Jos koodaaja tuottaa liian suuria tiedostoja, jopa matalalaatuisilla asetuksilla nollan ympärillä
• Jos vaadittu tiedoston maksimikoko vaatii hyvin matalia laatuasetuksia (0-3), mikä johtaa liian huonoon näkyvään laatuun
• Jos koodatun videon toiston tulisi toimia jopa matalatehoisilla tietokoneilla
• Jos lähdevideomateriaalisi resoluutio on suurempi kuin perustarkkuuden videoilla; Theoran videokoodekkia ei ole suunniteltu korkean tarkkuuden videoon eikä tee sitä kovin hyvin.

Jos lähdevideomateriaalisi resoluutio on epätavallisen matala, voit säästää bitit, videon resoluution nostaminen koodauksen aikana voi vaikuttaa positiivisesti videon yleiseen laatuun. 

Kuvataajuuden säätäminen koodauksen aikana on yleensä huono idea, se johtaa nykimiseen ja madaltaa havaittavaa laatua paljon. Jos kuitenkin tahdot hyvin matalan kohdetiedoston laadun, yritä vähentää kuvataajuutta täsmälleen puoleen lähdetiedoston kuvataajuudesta. Tällöin tiedostokoko voi pienentyä tarpeeksi pudottamatta videolaatua liian alhaiseksi.

Videoruutujen klippaus

Joskus videon lähdemateriaali ei käytä kokonaisia videoruutuja, kuten mustien rajojen jättämistä videon ympärille. On hyvä idea poistaa mustat tai muuten käyttämättömät osat videosta, koska tämä yleensä parantaa koodatun Theora -tiedoston laatua ja tiedostokokoa. Jos mahdollista, yritä pitää videon leveys ja korkeus 16:sta kertoimina. Theora-formaatti kykenee varastoimaan satunnaisten ruutukokojen videota muttei ole siinä kovinkaan hyvä.

Videon ja äänen synkronisaatio

Täydellisessä maailmassa koodaaja kopioisi lähdevideomateriaalin videon ja äänen synkronisaation luotuun Theora-tiedostoon. Käytännössä tämä ei vain ole aina mahdollista. Theora-videotiedostojen täytyy pysyä kiinni jatkuvassa ruudussa koko tiedoston läpi. Ääniraitojen äänentoiston nopeus ei myöskään ole jatkuva Theorassa. Jotkin lähdevideoiden kuvataajuus voi kuitenkin vaihdella. Joskus ruutuja puuttuu lähdevideosta nauhoitusvirheiden vuoksi tai johtuen videoleikkausohjelmien käytöstä.

Näissä tapauksissa koodausprosessin täytyy aktiivisesti säätää äänen ja videon synkronisaatiota. Tämä tehdään joko kahdentamalla tai pudottamalla ruutuja videosta, tai muuttamalla audioraitojen nopeutta.

Avainruutujen väli

Monet Theora-koodaajat sallivat avairuutujen väliksi kutsutun parametrin muuttamisen. Suurempi avainruutujen väli kutistaa kohdetiedoston kokoa uhraamatta laatua. Avainruudut ovat ne ruudut videossa, joihin soitin voi hakeutua suoraan toiston aikana. Jos videossa on 24 ruutua sekunnissa, avainruutujen väli 240 merkitsee, että etsiminen on mahdollista vain 10 sekunnin jyvityksellä. Leikkauksen ja liittämisen jälkeen koodattu video on rajoittunut avainruutujen jyvitykseen.

Peukalosääntönä ei saa koskaan asettaa avainruutujen väliä yli kymmenen kertaa kohdevideon kuvataajuutta suuremmaksi.

Firefogg

Enkoodaus VLC:llä

VLC-mediasoitin (www.videolan.org) mahdollistaa videotiedostojen helpon koodauksen Theora-muotoon. Koodaus voidaan tehdä joko graafisen käyttöliittymän kautta tai komentoriviltä. Seuraavat ohjeet on kirjoitettu Ubuntussa toimivaa VLC:n 1.0.1 versiota varten.

Graafisen käyttöliittymän käyttö

Kun käynnistät VLC-mediasoittimen, sinut viedään suoraan sen pääikkunaan:

Media-valikossa voit valita Convert/Save. Tämä avaa seuraavan dialogin:

Kohdassa File Selection klikkaa Add ja valitse lähdevideo koodattavaksi. Sen jälkeen voit klikata Convert/Save valikon alaosassa. Tämä vie sinut koodausdialogiin:

Kohdassa Destination klikkaa Browse ja valitse sijainti sille Theora-tiedostolle, jonka tahdot luoda. Muistakaa, että oikea tiedostonimen laajennus Theora-tiedostolle on .ogv. Kohdassa Settings aseta profiili kohtaan "Video - Theora + Vorbis (OGG)".

Sen jälkeen paina Start -nappia. Tämä aloittaa koodausprosessin ja vie sinut takaisin VLC:n päädialogiin:

Ikkunan alaosassa on näkyvissä teksti "Streaming". Tämä osoittaa, että se on nopeasti koodaamassa tiedostoasi. Liukusäädin liikkuu hitaasti oikealle koodauksen edistyessä. Kun koodaus on valmis, liukusäädin siirtyy takaisin vasemmalle ja "Streaming" -teksti katoaa.

Kehittyneemmät vaihtoehdot 

Jos et ole tyytyväinen koodauksen lopputulokseen, yritä muuttaa joitain kehittyneempiä koodausparametrejä. Edellisessä koodausdialogissa, ennen Startin painamista, paina nappia, jossa on työkaluikoni, juuri vasemmalle profiilin valinnasta:

Tämä avaa uuden dialogin, jossa on 4 välilehtä, jotka on nimetty; "Encapsulation", "Video codec", "Audio codec" ja "Subtitles". Varmista, että et muuta mitään parametrejä kohdassa "Encapsulation". Tarvitsemasi videon koodausoptiot ovat "Video codec" -välilehdessä, joka näytetään alla:

Jos koodauksen tuloksena oleva laatu on hyvin heikko, yritä nostaa Bitratea. Jos videon lähdemateriaalilla on hyvin korkea resoluutio, yritä asettaa Scale arvoon 0.5 koodataksesi puolella alkuperäisestä resoluutiosta. Tätä kirjoitettaessa videon resoluution muuttaminen ei toimi kunnolla kaikelle lähdemateriaalille, kun VLC 1.0.1 on käytössä. 

Koodaus komentoriviltä

Jos koodaat suuren joukon tiedostoja Theora-muotoon, VLC-dialogin läpi klikkailu voi käydä pitkästyttäväksi ja virheitä tulee helposti. VLC:n komentorivikäyttöliittymä pelastaa tältä. Vaikka se ei ole yhtä intuitiivinen kuin graafinen käyttöliittymä, se antaa sinun toistaa täsmälleen koodausprosessin, jsosa on pysyvät parametrit.

Seuraavien komentoja voit käyttää koodataksesi lähdevideosi (tässä tapauksessa tiedostoja kutsutaan nimillä "my_source_video.mp4" ja "my_theora_video.ogv" you can of course, use whatever name you want) samoilla parametreillä, joita käytetään graafisessa käyttöliittymässä yllä:

vlc my_source_video.mp4 \
    --sout="#transcode{vcodec=theo,vb=800,scale=1,deinterlace=0,\
              acodec=vorb,ab=128,channels=2,samplerate=44100}\
            :standard{access=file,mux=ogg,dst='my_theora_video.ogv'}"

Kaikki aiemmin kehittyneemmissä koodausoptioissa määritellyt parametrit annetaan nyt tekstimuodossa. Ainoat merkitykselliset optiot, joiden merkitys ei ole heti selvä, ovat vb, joka merkitsee videon bittinopeutta, ja ab, joka merkitsee koodatun audion bittinopeutta.

Suositellut koodausoptiot

Yllä näytetty komentorivi pelkästään käyttää parametrejä, jotka annettiin graafisessa käyttöliittymässä, mikä ei ole mitenkään optimoitua Theoran koodaukseen. Voimme tehdä paljon paremmin käyttämällä optioita, jotka ovat tarjolla pelkästään komentorivillä. Parempi tapa voisi olla käyttää seuraavaa komentoriviä pohjana koodaukselle. Muuttele sitä sopimaan tarpeisiisi:

vlc my_source_video.mp4 \
    --sout-theora-quality=5 \
    --sout-vorbis-quality=1 \
    --sout="#transcode{venc=theora,vcodec=theo,scale=0.1,deinterlace=0,\
              croptop=0,cropbottom=0,cropleft=0,cropright=0,\
              acodec=vorb,channels=2,samplerate=44100}\
            :standard{access=file,mux=ogg,dst='my_theora_video.ogv'}"

Tässä esimerkissä videon ja audion laatu on spesifioitu numeroilla, jotka jatkuvat arvosta 0 (matalin laatu) arvoon 10 (korkein laatu). Jos tahdot poistaa mustat tai häiriöiset reunat videon ympäriltä, käytä optioita välillä croptop ja cropright. 

Nämä esimerkit vaativat, että VLC:n asennuksesi tulee VLC Theora -pluginin kanssa. Varmista pluginin olemassaolo kirjoittamalla:

vlc -p theora

Vaikka tämä printtaisi "No matching module found" voi edelleenkin olla mahdollista koodata se Theoraan, käyttämällä ffmpeg-pluginia, joka tukee myös Theoraa. Kuitenkin kehittyneempi "--sout-theora-quality" -optio ei ole tarjolla ffmpegissä.

Mikset käyttäisi graafista käyttöliittymää

Theora-koodekki toimii parhaiten, kun koodataan määritellylle videolaadulle. Koodaus annetulle kohdebittinopeudelle antaa aina huonompia tuloksia samalle tiedostokoolle. Valitettavasti ei ole tapaa määritellä videon kohdelaatua graafisen käyttöliittymän kautta, minkä vuoksi sinun ei pitäisi käyttää sitä mihinkään professionaaliseen koodaustyöhön. Huomaa myös, että et voi leikata videon reunoja kun koodaat graafisesta käyttöliittymästä.

ffmpeg2theora

ffmpeg2theora on hyvin kehittynyt Theoran koodaussovellus. Kehittyneempi toiminnallisuus tulee sillä hinnalla, että on pakko käyttää komentoriviä, koska graafista käyttöliittymää ei ole tarjolla Mac OS X ja Windows -käyttöjärjestelmiin voit ladata fmpeg2theoran osoitteesta http://v2v.cc/~j/ffmpeg2theora/download.html. Jos käytät GNU/Linuxin uutta versiota, on hyvin todennäköistä, että distrosi tulee ffmpeg2theora-pakettien kanssa, tai että ne voidaan asentaa distron ohjelmistopakettien hallintaohjelmalla.

Peruskäyttö

Komentorivillä voit kirjoittaa:

ffmpeg2theora my_source_video.mp4 -o my_theora_video.ogv

 Tämä koodaa lähdetiedoston "my_source_video.mp4" ja luo uuden Theora-videotiedoston "my_theora_video.ogv".

Parametrien lisääminen

Jos et ole tyytyväinen koodauksen tuloksiin, on aika alkaa säätämään koodaamisen parametrejä. Aloitamme säätämällä koodatun videon laatua. Laatu annetaan numerolla: 0 on alhaisin laatu ja pienin tiedosto, 10 on korkein laatu ja suurin tiedosto. Yritä koodata tämä korkealaatuisena videona, jonka laatu on 9, ja korkealaatuisena äänen laatuna 6: 

ffmpeg2theora my_source_video.mp4 -o my_theora_video.ogv \
    --videoquality 9 --audioquality 6

Seuraavat esimerkit näyttävät koodauksen perusparametrit. Kopioi ja liimaa se ja muokkaa sitä sopimaan tarpeisiisi:

ffmpeg2theora my_source_video.mp4 -o my_theora_video.ogv \
    --videoquality 9 --audioquality 6 \
    --croptop 0 --cropbottom 0 --cropleft 0 --cropright 0 \
    --width 720 --height 576 \
    --title "Video Title" --artist "Artist Name" --date "1997-12-31"

Jos et tahdo skaalata videoruudun kokoa, pudota optiot --width ja --height. Ei ole tapaa määritellä skaalaa, joten katso sisään tulevan videon kokoa ja laske kohteen ruutukoko tarpeen mukaan. Useimmissa tapauksissa on paras vain määritellä yksi optioista --width tai --height, puuttuva optio säädetään sitten automaattisesti oikeaan arvoon.

Kehittyneemmät optiot

Ffmpeg2theora tukee monia muita parametrejä kehittyneempään käyttöön, niitä kaikkia ei voida kuvailla tässä yksityiskohtaisesti. Saadaksesi yleiskuvan kaikista tarjolla olevista optioista, kirjoita: 

ffmpeg2theora --help

Riippuen käyttämästäsi käyttöjärjestelmästä, voit kyetä avaamaan ffmpeg2theora -manuaalin kirjoittamalla

man ffmpeg2theora

 Seuraavat optiot ovat usein käyttökelpoisia:

--sync

Kopioi mikä tahansa lähdevideon audio-video synkronisaatio kohteena olevaan Theora-videoon. Riippuen käytetystä lähdevideosta tämä voi korjata audio-videon viivästyksen ongelmat, jotka johtuvat koodausprosessista.

--keyint  

Aseta avainruutujen väli, esimerkiksi ruutujen määrä avainruutujen välissä. Suuren -kokoiset arvot johtavat pienempään videon kokoon, kuitenkin etsiminen ja leikkaaminen ei toimi hyvin Theora-tiedostoissa, joissa on suuri avainruutujen väli. 

 --framerate

Asettaa kuvataajuuden luodulle videotiedostolle. Jos yrität luoda Theora-tiedostoja, joiden tiedostokoko on hyvin pieni, yritä tarkentaa puolet videon kuvantaajuudesta. 

 --starttime   --endtime

Nämä kaksi vaihtoehtoa antavat sinun kopioida vain osan lähdevideosta kun koodaat. Määritä ja määräksi sekunteja videon alusta.

2-Pass koodaus

Tuleva versio 0.25 ffmpeg2theorasta tulee tukemaan 2-pass koodaustilaa, jota kuvaillaan tässä osassa. Kun versio 0.25 julkaistaan, lataa se osoitteesta http://v2v.cc/~j/ffmpeg2theora/download.html. Nämä esimerkit eivät toimi vanhemmilla versioilla.

Miksi 2-Pass -koodaus

2-Pass -koodaus on kohuttu. Monet ihmiset ajattelevat, että joudut koodaamaan kaksi kertaa saadaksesi jatkuvan subjektiivisen laadun kokemuksen koko videon ajan. Näin sitä käytetään monissa epävapaissa videokoodekeissa, kuten DivX:ssä. Kuitenkin, kuten olemme nähneet, ffmpeg2theora kykenee hyvin koodaamaan jatkuvaa kohdelaatua varten yhdellä kerralla käyttäen optiota --videoquality.

Ainoa todellinen etu 2-Pass tilan käytössä sen sijaan että käyttäisi optiota --videoquality, on kyky luoda annetun kokoinen Theora-videotiedosto. Ajattele, että tahdot koodata videon, jonka täytyy mahtua yhdelle CD-levylle, jossa on 700 MB tilaa tarjolla. Jos tahdot jatkuvana pysyvän videon laadun, mutta etukäteen et voi arvata mikä --videoquality osuu täsmälleen kokoon 700 MB. 2-Pass -tilan käyttö sopii tähän täsmälleen.

2-Pass tilan käyttö

Jos tahdot koodata videon "my_source_video.mp4" Theora-videoksi, niin että tiedostokoko on täsmälleen 700MB. ffmpeg2theora ei salli koodatun tiedoston suoraa määrittelyä. Sen sijaan tarkennat keskimääräisen videon bittinopeuden videota varten. Myös audio vaatii dataa, joka täytyy ottaa huomioon.

Päättääksemme videon keskimääräisen bittinopeuden joudumme ensin etsimään lähdevideon "my_source_video.mp4" koon. Ffmpeg2theora voi auttaa meitä tässä. Kirjoita:

ffmpeg2theora --info "my_source_video.mp4"

Mikä printtaa muun tiedon mukana:

{
  "duration": 2365.165100,
  "bitrate": 6437.331055,
 [..]

}

Emme voi käyttää koko 2368 kBit/s pelkälle videollemme. Meillä on mhyös ääniraita, joka tarvitsee 128kBit/s. Kun vähennämme tästä 1% otttaakseemme huomioon äänen ja videon kapsuloinnissa jääneen tilan, meille jää 2218 kBit/s videolle ja 128 kBit/s äänelle.

Seuraava komento tekee 2-pass -enkoodauksen, luoden Theoran videotiedoston "my_theora_video.ogv":

ffmpeg2theora my_source_video.mp4 -o my_theora_video.ogv \
    --two-pass --videobitrate 2218 --audiobitrate 128

Huomaa, että toisin kuin muissa 2-pas -enkoodaajissa, ffmpeg2theora -komento täytyy antaa vain kerran. Jos sinun täytyy hallita prosessia tarkemmin ja tehdä kroppausta, skaalausta jne., voit vapaasti kopioida muita vaihtoehtoja edellisissä osissa annetuista esimerkeistä.

Thoggen

Thoggen  (http://www.thoggen.net/)  on yksinkertainen, helposti käytettävä DVD-imuohjelma, jolla voi luoda Theora-videoita DVD-levyistä. Huomaa, että ainoastaan video-osa DVD:stä voidaan koodata, mukana olevat valikot jäävät pois.

DVD:n koodaus Thoggenia käyttäen sisältää kaksi askelta:

1. Valitaan DVD-otsikot imettäviksi ja koodattaviksi
2. Konfiguroidaan koodausprosessin parametrit

Jos Thoggenia ei ole asennettu, sinun täytyy toki tehdä se ensin. Jos käytät Ubuntua, kirjoita tämä terminaali-ikkunaan:

sudo apt-get install thoggen

Salasanaasi kysytään, tämän jälkeen Thoggen asennetaan.

DVD-otsikoiden valinta koodattaviksi

Aloituksen jälkeen Thoggen löytää automaattisesti DVD-median, joka on missä tahansa DVD-soittimessa, ja esittää listan levyllä olevista otsikoista:

Sinua pyydetään valitsemaan otsikot, jotka imetään ja muutetaan Theoraan. Pisin otsikko on valittu automaattisesti, ja tämä on yleensä päävideo. Jos et tahdo tätä tiedostoa, mutta se sopimaan tarpeisiisi.

Huomaa, että voit myös konvertoida DVD-kuvan kovalevylläsi, sen sijaan että konvertoisit sen suoraan DVD:ltä. Tehdäksesi tämän valitse kuvan sijainti "Tiedosto"-valikosta. Sama otsikkojen lista näytetään, aivan kuin se olisi otettu fyysiseltä DVD:ltä.

Kun tämä on tehty, paina OK ja sinut viedään seuraavaan dialogiin.

Koodausprosessin asetukset

Seuraavan dialogin avulla voit määritellä koodausprosessin parametrejä: 

Jos olet valinnut enemmän kuin yhden videon edellisessä askeleessa, tämä ikkuna näytetään kerran jokaiselle niistä. Monikieliselle DVD:lle voit valita, minkä kielen sisällytät. Valitse laatu ja videon koko, sekä minne tallennat videon. Jos et ole varma, minkä option tahdot valita, käytä vain ennakko-oletuksia. Huomaa, että videon laatu on esitetty numeroina 1 (heikoin laatu, pienin tiedosto) - 62 (korkein laatu, suurin tiedosto).

Kun olet tyytyväinen asetuksiin, paina OK aloittaaksesi koodauksen. Silloin sinulle näytetään diaesitys videosta tilanteen näyttävän edistyspalkin kanssa, samalla kun odotat koodausprosessin päättymistä.

Nyt voit käyttää VLC:tä, tai mitä tahansa muuta Theoraa tukevaa soitinta, nähdäksesi kopiosi DVD:stä, ilman että sinun täytyy itse asiassa etsiä ja asentaa DVD asemaan, kun tahdot katsoa elokuvasi.

Huomio rajauksesta

Thoggen voi poistaa reunat vasemmalla, oikealla, ylhäällä ja alhaalla koodatessaan DVD-tiedostoa, tämä mahdollisuus löytyy Configure Cropping -nappulasta. On usein hyvä idea poistaa noin 5% elokuvan leveydestä ja korkeudesta. Tämä johtuu siitä, että DVD:t on valmistettu ikivanhoja analogitelevisioita varten, joten elokuvien ympärillä on usein rajat. Vanhemmat DVD:t sisältävät usein häiriöitä ja hälyä elokuvan reunoissa, ja tämä näkyy vain katsottaessa niitä DVD:ltä PC:llä.

Tyypillistä DVD-resoluutiota 720x576 pikseliä varten kannattaa kokeilla 8 pikselin poistamista vasemmalta, oikealta, alhaalta ja ylhäältä, jolloin ruudun kooksi jää 704x560 pikseliä.

Tekstityksien perusteet

Useimmissa videoissa on ihmisiä, jotka puhuvat tietyllä kielellä; jotta näistä videoista saataisiin käytettäviä ja ymmärrettäviä globaalille yleisölle, video täytyy tekstittää tai dubata. Tekstitykset on paljon helpompi tehdä: äänen dubbaus vaatii aikaa ja kokemusta ohjelmista, mutta tekstitykset voit tehdä pelkällä videosoittimella ja tekstieditorilla. 

Tekstityksien etsiminen

Ennen tekstitysprojektin aloittamista kannattaa etsiä netistä olemassa olevia tekstitystiedostoja, varsinkin jos video on tunnettu tai kaupallinen työ. Esimerkiksi, jos liität kohtauksen amerikkalaisesta dokumenttielokuvasta videoon, on olemassa resursseja, joista voit etsitä tekstityksiä tälle materiaalille. Kuitenkin on vaikea löytää valmiita tekstityksiä muille kuin tunnetuille videoille tai elokuville, ja avoimen lisenssin tekstityksiä on vielä vaikeampi löytää.

On muutamia seikkoja, joihin törmää helposti etsiessään tekstityksiä. Elokuvista on melkein aina monta erilaista versiota. Voidaan kuvitella, että mikä tahansa ylimääräinen kohtaus, pidennetyt alkutekstit, tai formaatin muutos voi muuttaa tekstityksien ajastusta, mikä yleensä tekee tekstityksistä hyödyttömiä. On siis tärkeää etsiä tietyn elokuvaversion ääneen sopivia tekstityksiä. On olemassa vapaita ohjelmistotyökaluja, kuten Sub Downloader (http://www.subdownloader.net/), joka helpottaa ongelmaa sovittamalla tekstitykset tiettyihin elokuvaversioihin. Toinen ongelma on tekstitystiedoston formaatti. On olemassa erilaisia formaatteja erilaisille videotyypeille ja erilaisille fyysisen median tyypeille (HD, DVD, Blu Ray jne.), mikä vaikuttaa tekstityksien valintaan tietylle filmille. 

Tässä on resursseja tekstityksien löytämiseen:

• OpenSubtitles.org: http://www.opensubtitles.org/en
• TinyTM: http://tinytm.sourceforge.net/ 
• DivX Subtitles: http://www.divxsubtitles.net/ 
• AllSubs.org http://www.allsubs.org

Tekstitystiedostojen formaatit

Tekstitystiedoston formaatti tarkentaa tiedoston formaatin (teksti tai kuva), joka sisältää tekstitykset ja ajastustiedot. Jotkin tekstiin pohjautuvat formaatit mahdollistavat tyylitietojen tarkentamisen, kuten värien tai tekstityksen sijainnin.

Tässä on joitain tekstitystiedostojen formaatteja:

1. Micro DVD (.sub) - tekstiin perustuva formaatti, jossa on videoruutuun perustuva ajoitus, ja ei tekstin tyyliä.
2. Sub Rip (.srt) - tekstiin perustuva formaatti, jossa on videon kestoon perustuva ajoitus, eikä tekstin tyyliä.
3. VOB Sub (.sub, .idx) - kuvaan perustuva formaatti, käytetään yleensä DVD:ssä.
4. Sub Station Alpha / Advanced Sub Station (.ssa, .ass) - tekstiin perustuva formaatti, jossa on videon pituuden mukainen ajoitus, ja tekstin tyyli- ja metadatatietoattribuutit.
5. Sub Viewer (.sub) - tekstiin perustuva formaatti, jossa on videon pituuteen perustuva ajoitus, tekstin tyyli- ja metadatatietoattribuutit.

Me keskitymme vain tekstitysformaattiin Sub Rip (.srt), jota tukevat useimmat videosoittimet ja tekstityseditorit. SRT -tiedostoja voi myös editoida tekstieditoreilla, tai kehittyneemmillä ohjelmilla, kuten Jubler, GnomeSubtitle, Gaupol tai SubtitleEditor.

SRT-tiedostojen editointi

SRT-tekstitystiedosto on vain tekstitiedosto, joka on formatoitu yksinkertaisella tavalla, jotta soitin voi lukea sen ja esittää tekstitykset silloin, kun ne pitäisi toistaa videossa. SRT on hyvin yksinkertainen, laajalti käytetty tekstitysformaatti. Jos löydät olemassaolevan SRT-tiedoston videolle, joka sinun täytyy tekstittää, on helppoa luoda tekstitykset muille kielille, kun tiedät kuinka SRT-tiedosto toimii.

SRT-tiedosto on lista rivejä, jotka näyttävät tältä:

  1
  00:03:05,260 --> 00:03:07,920
  Hei maailma.

Ensimmäinen rivi on tekstityksen numero, joka alkaa numerosta 1 ja jatkuu niin pitkälle kuin tarvitaan. Seuraava rivi on aika, jolloin tekstitys ilmestyy ja katoaa videossa, ja se on merkitty muotoon tunnit:minuutit:sekuntit,millisekuntit. Kolmas rivi ja sen jälkeen tulevat rivit ensimmäiseen tyhjään riviin asti ovat varsinainen tekstitys. Yksi tyhjä rivi tarvitaan merkitsemään tekstin loppumista. Voit lisätä kuinka monta kolmoisriviä tahansa, niin monta kuin tarvitset videoosi.

Edellisessä esimerkissä se tarkoittaa vain, että ensimmäinen tekstitys ilmestyy ajankohtana 3 minuuttia ja 5,26 sekuntia, katoaa kohdassa 3 minuuttia ja 7,92 sekuntia, ja tekstinä on "Hei maailma". Siinäpä se.

Uuden tekstityksen luominen

Luodaksesi uuden tekstitystiedoston tahdot ehkä kehittyneemmän työkalun, jolla on helppo liittää tekstitykset tiettyihin kohtiin videossa. Jubler, GnomeSubtitle, Gaupol ja SubtitleEditor ovat kaikki vapaita ohjelmistotyökaluja ja tsekkaamisen arvoisia.  

Jakelu

Tekstityksien lisääminen

Jos tahdot videotiedostosi sisältävän tekstitystiedoston, jotta et joudu jakelemaan .srt-tiedostoa erikseen, joudut liittämään tekstitystiedoston videoon. Videon koodaustyökalu ffmpeg2theora sisältää muutaman komentorivioption, joilla voit liittää tekstitykset videoosi.

ffmpeg2theora on tarjolla useimpiin käyttöjärjestelmiin, kuten Mac OS X ja GNU/Linux.

Tekstityksiin liittyy kolme tärkeää komentoa:

• --subtitles osoittaa SRT-muotoiseen tekstitystiedostoon,
• --subtitles-language määrittää tekstitysten kielen,
• --subtitles-encoding määrittelee tekstitystiedoston kirjoitusmerkit.

Katsotaanpa ffmpe2theora -komennon optioiden käyttöä srt-tiedostojen liittämiseksi Theora-tiedostoon.

subtitles-language - Tämä optio asettaa määritellyn kielen. Jokaisella kielellä on standardikoodi, joka auttaa ihmisiä kuvailemaan kielen, mikä tahansa heidän kielensä onkin. Esimerkiksi englanniksi saksan kieli on german, mutta suomeksi se on saksa. Hämmennyksen välttämiseksi kansainvälinen ISO 639-1 -standardi määrittelee jokaisen kielen kahden kirjaimen koodilla. Saksan koodi on "de".

subtitles-encoding - Tämä optio määrittelee tekstin koodauksen standardin, tämä on välttämätöntä erilaisten kirjoitusjärjestelmien vuoksi. Tietokoneet käyttivät pitkään 7-bittisiä merkistöjä, joissa oli vain 127 kirjoitusmerkkiä, edustamaan kirjaimia ja muita symboleja. Esimerkiksi US-ASCII -merkistössä on 94 tulostuvaa merkkiä ja 33 kontrollikoodia. Lukemattomia 8-bittisiä merkistöjä, joissa on 256 kirjoitusmerkkiä, on ilmestynyt tämän jälkeen edustamaan eri aakkosia ja syllabisia kirjoitusjärjestelmiä. Monet 16-bittiset kirjoitusjärjestelmät mahdollistavat kiinalaisiin merkkeihin perustuvat kirjoitusjärjestelmät. Kuitenkaan 7 tai 8 bittiä ei ole tarpeeksi kaikkia yhden kirjoitusjärjestelmän merkkejä varten, eikä varsinkaan kaikille nykyisin käytössä oleville kirjoitusjärjestelmille. Ihmiset loivat Unicode -merkistön tukemaan kaikkia kieliä samaan aikaan. Unicoden UTF-8 koodaus on suunniteltu käytettäväksi verkossa, eli järjestelmien välisessä ulkoisessa viestinnässä.

Kuitenkin suuri osa ihmisistä käyttää edelleenkin vanhoja merkistökoodauksia. Näiden ongelmana on se, että ne voivat mennä päällekkäin, ne käyttävät samoja koodeja täysin erilaisille merkeille. Yleensä väärän koodauksen renderöinnin vuoksi tuloksena on sotkua. Oletusarvoisesti tekstien oletetaan olevan Unicoden UTF-8 koodauksella. Jos ne eivät ole, se täytyy kertoa ffmpeg2theoralle. Jos kirjoitat englantia, kirjoitat luultavasti ASCII-merkistöllä, ISO-8859-1-merkistöä (Latin-1), tai mahdollisesti Windowsin koodisivua 122. US-ASCII on suunniteltu UTF-8:n alaryhmäksi, joten se toimii, mutta ongelmat alkavat, jos ASCII-laajennukai käytetään Unicode-ympäristössä.

Tekstitysten liittämisen esimerkkikomentoja

Tässä on muutamia esimerkkkejä, joissa otetaan mp4-videotiedosto (input.mp4) ja ulos tulee ogg-videotiedosto (output.ogg), johon on liitetty tekstitykset:

Jos sinulla on tekstitystiedosto englanniksi (englannin kielikoodi on "en"):

ffmpeg2theora input.mp4 --subtitles english-subtitles.srt --subtitles-language en -o output.ogv

Jos sinulla on espanjankielinen tekstitystiedosto, joka on koodattu latin1-merkistön mukaan:

ffmpeg2theora input.mp4  --subtitles spanish.srt --subtitles-language es --subtitles-encoding latin1 -o output.ogv

On olemassa muita tekstitysvaihtoehtoja ohjelmalle ffmpeg2theora, mutta nämä ovat tärkeimmät.

Tekstityksien lisääminen videoon

Jos sinulla on Theora-video ilman sisällytettyjä tekstityksiä, on helppoa myös lisätä niitä, ilman tarvetta koodata video uudetaan. Koska jokainen tekstitysten kieli on tallennettu Ogg-tiedostoon erikseen, niitä voidaan manipuloida erikseen.

Ogg-tiedostoon sisäisesti liitetyt tekstitykset koodataan Kate-striimeiksi. Sellaiset striimit luodaan ffmpeg2theora-ohjelmalla, mutta ne voidaan myös luoda "raakana" SRT-tiedostosta. Työkalu kateenc tekee tämän. Ubuntussa kateenc on osa kate-tools -pakkausta. Asenna se tällä komennolla:

sudo apt-get install libkate-tools

Seuraava komento luo englanninkieliset tekstitykset sisältävän striimin SRT-tiedostosta. Muista, englannin koodi on "en":

kateenc -t srt -o english-subtitles.ogg english.srt -c SUB -l en

Nyt sinulla on yksi tekstitysstriimi, jonka voit lisätä Theora-videoosi:

oggz-merge -o video-with-subtitles.ogv original-video.ogv english-subtitles.og

Ubuntussa oggz-merge on osa oggz-työkalupakettia, jonka asentamiseksi voit tehdä tämän:

sudo apt-get install oggz-tools

Itse asiassa oggz-työkalut sallivat kaikkien videon eri raitojen voimakkaan manipulaation, joten voit lisätä enemmän kieliä audioraidalle ja niin edelleen.

Tekstityksien toistaminen

Julkaiseminen

<script type="text/javascript" src="jquery.js"></script> <script type="text/javascript" src="jquery.srt.js"></script> <video src="http://example.com/video.ogv" id="video" controls> </video> <div class="srt" data-video="video" data-srt="http://example.com/video.srt" />

<applet code="com.fluendo.player.Cortado.class" archive="cortado.jar"
 width="512" height="288">
    <param name="url" value="video.ogv"/>
    <param name="kateLanguage" value="en">
</applet>

  <param name="kateLanguage" value="en">

  document.applets[0].setParam("kateLanguage", "fr");

Mitä suoratoisto on?

Suoratoistoa käytetään kuvailemaan äänen tai videon reaaliaikaista lähetystä internetissä. Virtaustoistettu media sallii äänen tai videon suoran lähetyksen internetin yli, jolloin internet muuttuu joukkoviestintävälineeksi. Sisältöä voi myös tallentaa virtaustoistettaviin tiedostomuotoihin, jolloin internetin käyttäjät voivat katsoa jälkeenpäin tallenteita tapahtumista.

Erilaiset virtaustoistotavat

On kolme tapaa siirtää ääni- ja videodataa internetin yli: lataaminen ja soittaminen, progressiivinen lataus ja todellinen streamaus.

Lataa ja soita

Lataa ja soita merkitsee sitä, että koko mediatiedosto on ladattava kovalevylle ennen sen soittamista. Tästä syystä lataa ja soita -mediaa ei voida käyttää suoriin lähetyksiin, kuitenkin se on usein hyvä tapa välittää korkealaatuista mediasisältöä millä tahansa aallonleveydellä. Esimerkiksi korkealaatuinen elokuva voidaan ladata minkä tahansa internet-yhteyden yli. Elokuvaa ei kuitenkaan voi toistaa ennen kuin koko tiedosto on ladattu. Niinpä elokuvan pitkä latausaika aiheuttaa ongelmia. DVD-elokuvan (yleensä noin 4.6 GB kokoinen) lataaminen modeemilla (56kbps) kestäisi yli 8 päivää! Useimmat ihmiset pitäisivät tätä aika hitaana!

Lataa ja soita -media ei ole streamaavaa mediaa (enemmän tästä myöhemmin) mutta se on paljon suositumpaa kuin streamaus. Tiedostonjakoverkot ovat lataa ja soita -mekanismeja, ja tämä on erittäin suosittua toimintaa internetissä. Koska laajakaistayhteydet ovat yleistymässä monissa maissa, lataa ja soita -elokuvien jako verkoissa lisääntyy.

Progressiivinen lataus

Progressiivinen lataus merkitsee median soittamista sen latautuessa kovalevylle. Progressiivinen lataus on käyttökelpoinen menetelmä, mutta ei niin hyödyllinen, kuin todellinen streamaus, koska se ei voi esimerkiksi tarjota monen bittitaajuuden koodausta (multiple bitrate encoding). Tämä menetelmä on kuitenkin käyttökelpoisempi kuin lataa ja soita, sillä tiedoston latauksen valmistumista ei tarvitse odottaa ennen kuin sen toistaminen voidaan aloittaa. On olemassa joitain rajoituksia, esimerkiksi jos tiedosto ei lataudu yhtä nopeasti kuin sitä toistetaan, toistoon tulee tauko, kun toistettavaa mediaa ladataan eteenpäin. Tämä voi olla ärsyttävää, minkä vuoksi monet käyttävät mielummin todellista streamausta lähetysmenetelmänä.

Quicktime (Applen streamausteknologia) kutsuu progressiivista "Fast Startiksi". Tämä osoittaa yhden ongelman streamauksen opettelemisessa ja teknologioiden erittelyssä, jokainen teknologian tuottaja on luonut oman sanastonsa. Tässä käyttöoppaassa käytetään kuitenkin yleisessä käytössä olevaa terminologiaa, mikäli mahdollista.

Todellinen streamaus

Todellisen stremauksen avulla käyttäjä voi katsoa tai kuunnella mediaa, joka välitetään internetissä reaaliajassa. Todellinen streamaus on ainoa streamaustapa, joka mahdollistaa suoran lähetyksen, ja se tukee myös kehittyneempää toiminnallisuutta kuin progressiivinen lataus, jolloin käyttäjä voi hallita mediakokemustaan pysäyttämällä toiston tai kelaamalla eteenpäin tai taaksepäin.

Todellista streamausta on kutsuttu esimerkiksi verkkolähetykseksi, suoraksi lähetykseksi, verkkotelevisioksi ja nettiradioksi. Vallalla oleva termi on silti "streamaava media" (jota sanotaan yleensä vain streamaukseksi").

Progressiivisen latauksen ja todellisen streamauksen välinen ero ei aina ole ilmeinen. Jos käyttäjällä on hyvin nopea verkkoyhteys progressiivinen lataus voi näyttää toimivan täsmälleen samalla tavalla kuin todellinen streamaus.

Lataus ja soitto, progressiivinen lataus ja todellinen streamaus jakautuvat kahteen eri luokkaan: staattiseen tiedostostreamaukseen ja suoran lähetyksen streamaukseen.  

Staattisen tiedoston streamaus

Ennalta nauhoitettujen mediatiedostojen siirto internetissä reaaliajassa. Kun viittaamme median verkkoarkistoihin, viittaamme staattisten tiedostojen streamaukseen. Suuri videotaiteen arkisto koodattuna streamattaviin tiedostoihin on esimerkki staattisten tiedostojen streamauksesta. Tämä sisältö tunnetaan myös on-demand -sisältönä tai arkistoituna sisältönä. Sisältö voidaan lähettää lataa ja siirrä, progressiivinen lataus, tai todellinen streamaus -prosesseilla.

Streamaus suorana lähetyksenä

Suoran lähetyksen videon tai äänen streamaus internetin yli. Vastaanottaja voi kokea tapahtuman reaaliajassa. Tästä on monia esimerkkejä, esimerkiksi verkkoradiot ja esitysten katsominen suorana lähetyksenä. Vain todellinen streamaus tukee suoraa lähetystä.

Tämä käyttöopas käsittelee lähinnä suoran ja arkistoidun lähetyksen todellista streamausta.

Koodaus

Staattisten tiedostojen streamaamiseksi verkossa  tiedostojen tulee olla pakattuja ja koodattuja "streamausmuotoon". CD-levyjen muuttaminen MP3-tiedostoiksi tekee juui tämän koodausohjelmilla. Tässä prosessissa CD:n äänitallenne muutetaan koodausohjelmalla CD (Compact Disk) ääniformaatista "streamausääniformaattiin" (MP3-tiedostoksi). Tämä vaatii datan pakkaamista ja sen laadun heikentämistä ja tiedostojen koon supistamista, ja datan muokkaamista "streamausmuotoon" (kuten MP3).

Pakkaus

On kaksi pakkaustapaa - tappioton ja tappiollinen pakkaus.

Kun koodausprosessi pakkaa lähdetiedoston niin, että se voidaan välittää internetyhteyksien yli reaaliajassa, tämä prosessi heikentää äänen ja kuvan laatua. Mitä enemmän tiedostoa pakataan, sitä pienempää kaistaa tarvitaan tiedoston soittamiseen, mutta sitä enemmän laatu laskee. Täytyy saavuttaa kompromissi, jolla saavutetaan hyväksyttävä ääni- ja videokokemus, mutta datan määrää lasketaan tarpeeksi, jotta välitys internetin yli on mahdollista. Suoran lähetyksen vaatima koodaus on samanlainen, paitsi että äänen tai videon (tai molempien) sisääntulo koodataan tiedoston sijasta. Tällä prosessilla koodausohjelma välittää koodatun datan jatkuvana virtana streamauspalvelimelle. 

Tappioton pakkaus

Tässä prosessissa datan sisältämä informaatio pakataan pienempään tilaan, ilman että dataa poistetaan. Tämän prosessin voi visualisoida kuvittelemalla paperipussin, jonka sisällä on esine. Kun pussissa oleva ilma poistetaan koko pussin koko supistuu, vaikka pussissa oleva esine ei kutistu.

Tappiollinen pakkaus

Kutsutaan usein näkyväksi koodaukseksi, tämä on prosessi, jossa tietoa "heitetään pois", jotta tiedostokokoa saadaan kutistettua. Pakkausalgoritmit ovat monimutkaisia ja yrittävät säilyttää mahdollisimman hyvän havaittavan laadun, vaikka hylkäävät niin paljon dataa kuin mahdollista.

Tappiollinen pakkaus on tarkkaa työtä. Tämän tekevät algoritmit ottavat huomioon kuinka aivot havaitsevat ääniä ja kuvia, ja sen jälkeen hylkäävät ääni- tai videotiedoston tietoa, vaikka säästävät alkuperäisen lähdemateriaalin äänen ja kuvan kokemuksen. Tämän tehdäkseen prosessit seuraavat psykoakustisia ja psykovisuaalisia mallinnusperiaatteita.

Kodekit

Ääntä ja videota pakkaavat ja koodaavat ja tiedostomuodot luovat algoritmit tunnetaan "kodekkeina". Sana on tehty kahdesta yleisestä termistä: kompressoida ja dekompressoida. Koodausohjelmisto käyttää kodekkia "kompressoimaan" striimin sisällön verkon yli siirtämistä varten, ja sisältöä toistava ohjelma käyttää kodekkia "dekompressoimaan" sisällön toistoa varten.

Kodekki on matemaattista taikuutta ja streamauksen sydän ja sielu. Tästä syystä eri teknologioiden tuottajat taistelevat herruudesta. Jokaisella kodekilla on oma tapansa tehdä asioita, riippuen siitä minkä kehittäjä uskoo olevan paras. Monilla kodekeilla on myös lisensseihin liittyviä ongelmia.

Bittinopeus

Pakkaus on prosessi, jolla datan määrää vähennetään. 

Useamman bittinopeuden koodaus antaa palvelimen ja soittimen neuvotella parhaan laadun streamille (korkeimman kaistanleveyden) joka tulee yksittäisestä staattisesta tiedostosta tai suoran lähetyksen streamista. Niinpä soittimeen lähetetään käyttäjän verkkoyhteyden mahdollistaman parhaan mahdollisen laadun streamia. Useamman bittinopeuden koodaus luo vain yhden koodatun streamin. 

Bittinopeuksien valitseminen vaatii useamman eri seikan huomioimista. Näihin seikkoihin sisältyy: kohdeyleisön verkkoyhteydet, toivottava videon kuvakoko, liikkeen määrä kuvissa, videon kontrastin taso, nauhoitetun äänen tyyppi (taustahäly, puhe, stereomusiikki), kameraliikkeen määrä, kameran laatu ja kameran linssi. 

Siirto

Streamauspalvelimet

Helppo tapa havainnollistaa streamauspalvelimen toiminta on ajatella radioasemaa. Radioasemassa on kolme osaa - studio, lähetin ja yleisön omistamat vastaanottimet. 

Yllä on yksinkertainen kaavio, joka osoittaa kuinka lähettävä radioasema toimii. Radiostudio on äänen lähde. Tässä tilassa on yleensä miksauspöytiä, cd-soittimia, minidisc-soittimia, vinyylisoittimia ja niin edelleen. Studiosta tuleva äänisignaali lähetetään lähettimeen. Tämä lähetetään studiosta lähettimeen kaapelia (jota kutsutaan joskus "maalinjaksi") tai mikroaaltolinkkiä pitkin. Lähetin lähettää äänen FM-modulaatiolla, jotta radiovastaanottimet voivat vastaanottaa sen ja toistaa sen. 

Radio toimii näin, koska se pyrkii jakamaan studion äänen mahdollisimman monille ihmisille. Jos ajattelemme radiostudiota ilman lähetintä, asemalla olisi aika rajoittunut yleisö! Käytännössä vain studioon mahtuvat ihmiset voisivat kuunnella. Joten lähetin toimii jakelukanavana, joka antaa useampien ihmisten  vastaanottaa radiovastaanottimillaan, ja näin mahdollinen yleisö on paljon suurempi. 

Tämä on melko hyvä vertauskuva sille, miksi streamaus on olemassa ja miten se toimii. Jos ääntä soitetaan tietokoneella huoneessa niin yleisö ei tule olemaan suuri... Joten streamausta käytetään jakelemaan ääni usemmille ihmisille. 

Esimerkki on ilmeinen... Tietokone korvaa radiostudion, streamauspalvelin korvaa lähettimen, ja kuuntelijat kytekytyvät tietokoneilla palvelimeen sen sijaan, että kytkeytyisivät radiovastaanottimilla lähetettyyn signaaliin. Tätä esimerkkiä voidaan jatkaa pidemmälle. Suuremman radiolähettimen käyttö on kuin suuremman kaistanleveyden hankkiminen streamauspalvelimelle - molemmat antavat useampien ihmisten vastaanottaa ääntä.

Icecast

TSS

TSS (Theora Streaming Studio) on erinomainen koodaaja Ogg Theora -streamien lähettämiseen Icecast-serverille. TSS-kotisivut kannattaa lukea, sillä niillä on yleiskatsaus sen toimintoihin ja asennusohjelmia:

http://gollum.artefacte.org/tss/

TSS toimii graafisen käyttöliittymän avulla, joten ei ole tarpeen tehdä mitään komentorivillä. TSS voi lähettää yhden tai useampia streameja eri asetuksilla samasta videolähteestä. Videolähde voi olla digitaalinen video tai analoginen video videokaappauslaitteen kautta, jollainen voi olla verkkokamera, USB-videosisääntulo tai video-in-liitäntä. Pidä mielessäsi, että nopea tietokone, jossa on ainakin kaksi gigaa RAM-muistia tarvitaan streamaamaan kahteen kohteeseen ilman freimien menetyksiä tai audiosynkronisaation menetystä.

TSS voi myös näyttää ulos menevän streamin esikatselun, se voi samaan aikaan arkistoida streamit levykkeelle (mutta tämä riippuu hieman siitä, kuinka nopea tietokoneesi on).

TSS hallinnoi komentorivin ohjelmia: 

1. dvgrab - kaappaa videon suorasta lähteestä, kuten kamerasta
2. ffmpeg2theora - muuntaa videotiedostot Ogg Theoraksi
3. oggfwd - lähettää videot streamauspalvelimeen

TSS ottaa graafisessa käyttöliittymässäsi asettamasi konfiguraation ja luo asiaankuuluvan komentorivin käyttäen näitä kolmea ohjelmaa, jotta et joudu asettamaan niitä monimutkaissa komennoissa käsin.

Voidaan aina kopioida kometorivi, jota TSS käyttää, se printataan statusikkunaan, pieneen mustaa tilaan, joka näkyy Execute ja Stop -nappuloiden alla. Vieritä hiiren osoittimella ja valitse teksti. Voit sen jälkeen ajaa nämä komennot suoraan komentoriviltä, säästäen joitain resursseja välttämällä graafisen järjestelmän avaamisen.

TSS:n pääkehittäjä on Lluis Gómez i Bigordà, nykyinen julkaisu (helmikuu 2009) on 0.2. Projektin status on aktiivinen.

TSS:n asennus

TSS voidaan asentaa vain Linuxiin. Katsomme nyt TSS:n asennusta Ubuntussa.

Käy ensin TSS-lataussivulla:

http://gollum.artefacte.org/tss/#download

Näet osan, jossa on kaksi linkkiä. Yksi linkki on "Debian / Ubuntu package". Tahdomme asentaa sen version. Napsauta tätä linkkiä käyttäen FireFoxia, ja näemme tällaisen ikkunan ilmestyvän:

 

Optio on oletusarvoisesti juuri se, jota tahdomme käyttää. Jos avaamme asennusohjelman GDebi-paketinasennusohjelmalla, silloin asennusohjelma lataa ja asentaa automaattisesti. Tehdään niin. Klikkaa ja se asentuu.

Asennus 64-bittiseen

Kun asennat TSS-ohjelmaa, voit nähdä tällaisen virheen:

Tämä merkitsee, että yrität asentaa koneen tietokoneelle, jonka "arkkitehtuuria" ohjelma ei salli. Voit kiertää tämän, mutta sinun täytyy tehdä se komentorivillä. Ensinnäkin, GDebin käytön sijasta joudut lataamaan lähdetiedostot (.tar.gz -tiedosto). Sitten joudut kirjoittamaan tämän komentorivillä samasta hakemistosta, jossa asennusohjelma on:

 

  sudo apt-get install dvgrab ffmpeg ffmpeg2theora libtheora-bin oggfwd libvte-dev

Edellinen komento voi kestää hetken, sillä on paljon ladattavaa ja asennettavaa. Kun prosessi on valmis, kirjoita nämä komennot:

tar zxvf 

tss-0.2.tar.gz

 

cd tss-0.2

./autogen.sh

Huomaa: asennettavan tiedoston nimi on luultavasti erilainen kuin yllä.

Sen jälkeen aja seuraavat komennot:

 make

sudo make install

Kirjoita "TSS" komentorivillä. Jos se ei toimi, kokeile tätä:

sudo cp src/tss /usr/bin/

Kokeile sitten aloittaa TSS uudestaan komentoriviltä:

TSS käytössä

On kaksi erilaista pääpaneelia, joiden täytyy sisältää oikeat asetukset, jotta striimiä voi lähettää: lähde ja kohde -välilehdet:

 

Source -välilehdestä voit valita videon sisääntulon tyypin. Kun käytät minimaalista järjestelmää, on olemassa vaihtoehto käyttää verkkokameraa video for linuxin (v4l) kautta. Voit valita myös digitaalisen videon sisääntulon - tämä on hyödyllinen, jos tahdot lähettää suoraa videota kädessä pideltävästä kamerasta.

TSS tarjoaa myös mahdollisuuden streamata olemassaoleva (arkistoitua) videotiedosto tietokoneeltasi Icecast-palvelimelle.

Toinen välilehti on target1, tässä määrittelemme streamien asetukset päästreamiamme varten. Alla on esimerkki:

  

Kaikki kentät kohdassa ffmpeg2theroa encoding settings pitää täyttää.

On tärkeää pitää mielessä, että kaikella tähän laittamamme tieto vaikuttaa suoraan streamien lopulliseen ulostulon bittinopeuteen. et voi vain laittaa ulostulon bittinopeutta, pikemminkin se riippuu ruudun koon, äänen laadun ja muiden tekemiesi valintojen asetuksista. 

Muista myös, että mitä korkeampi tämä bittinopeus on - sitä enemmän kaistanleveyttä tarvitaan sen lähettämiseen Icecast-palvelimelle, ja sitä korkeammat ovat streamiisi kytkeytyvän yleisön kaistanleveysvaatimukset. Joten, jos osa katsojistamme on Kolumbiassa, jossa keskimääräinen verkkoyhteys on vieläkin noin 128kbps (kb/s tai kbit/s on tiedonsiirron nopeusyksikkö, joka vastaa noin 1000 bittiä sekunnissa). Tämä merkitsee, että vaikka meillä on laajakaistayhteys, joka riittää streamin lähettämiseen korkealla resoluutiolla ja korkeatasoisella pakkauksella, meidän täytyy varoa yli 128kbps bittinopeuden käyttöä, koska muuten ihmiset Kolumbiassa eivät näe sitä.

Seuraavat kategoriat liittyvät TSS-enkoodauksen vaihtoehtoihin sekä target1 että target2 -kohteille:

Frame size (ruudun koko): Tässä määrittelemme videostriimin ulottuvuudet pikseleinä. 320 kertaa 240 on standardi. Alhaiselle kaistanleveydelle voidaan käyttää ruudun kokoa 320 kertaa 180.

Frame rate (ruutunopeus): Tämä asetus määrittelee, kuinka monta ruutua voimme lähettää sekunnissa. Erilaiset tapahtumat vaativat erilaisia ruututaajuuksia. Konferenssin tapauksessa kohteet eivät liiku tai vaihda paikkaa kovin paljon, joten 12 fps (fps = frames per second, ruutua sekunnissa) -asetus voi olla sopia. Edellisessä esimerkissä päätimme uhrata ruututaajuuden suuremman ruudun koon hyväksi. Valitsimme 25:3, mikä merkitsee noin 8fps ruututaajuutta.

Video Quality (videon laatu): Tähän asetukseen voi laittaa arvoja väliltä 0-10. Oletusarvoinen videon enkoodauslaatu ffmpeg2theoralle on 5, suuremmat arvot merkitsevät parempaa laatua. 

Audio Quality (äänen laatu): Tähän asetukseen voi laittaa arvoja väliltä -2 - 10. Enkoodauslaatu äänelle on oletusarvoisesti 1. Suuremmat arvot merkitsevät parempaa laatua.

Audio Channels (äänikanavat): Asettaa ulostulon äänikanavien määrän. Valinnat ovat 0 (ei ääntä), 1 (mono) ja 2 (stereo).

Audio samplerate (äänen näytetaajuus): Esitetään Hertzeinä. Tämä laatikko asettaa äänen ulostulon näytetaajuuden.

Ulosmenevän streamin teknisiä asetuksia käsittelevien laatikoiden alle voit kirjoittaa tiedot, jotka tahdot yleisön tietävän:

Tämä informaatio ffmpeg2theora metadata -laatikoissa on potentiaalisesti tarjolla yleisöllesi. Riippuu heidän tavastaan katsella streamia (selaimella tai soittimella), näkevätkö he tämän metadatan. Voit kirjoittaa tähän mitä tahansa tietoa, sillä ei ole väliä - jätä huomiotta kategoriat (sijainti, päivämäärä jne.), joita et tahdo käyttää.

Seuraavaksi on laatikot icecast server settings ja icecast metadata.

 

Kohdassa icecast server settings meidän täytyy määritellä streamauspalvelimen osoite (server), tämän serverin käyttämä portti (port), joka on yleensä 8000, käyttämämme kanava (mountpoint), ja salasana (password). Jos sinulta puuttuu pääsy Icecast-pelvelimelle, on olemassa muutamia ilmaisia projekteja, jotka pyrkivät auttamaan ihmisiä vapaiden ohjelmistojen käytössä. Katso estudiolivre.org tai GISS.tv.

Icecast metadata -asetuksiin voit laittaa yleisölle hyödyllistä tietoa streamistasi. Tämä tieto näytetään palvelimen verkkosivulla (jokaisella Icecast-palvelimella on oma verkkosivunsa). Vaikka niillä on omat otsikkonsa, voit laittaa tähän mitä tahansa tietoa, sillä ei ole väliä.

Viimeisessä välilehdessä on otsikon esikatselu (preview).

 

Jos rastitat kohdan enable preview window (esikatselu-ikkuna päällä), näet esikatselun suorasta lähetyksestä enkoodatessasi sitä. Tämä ei ole sama video kuin se, joka lähtee Icecast-palvelimelta, joten kannattaa aina katsoa sekä esikatselua että palvelimelta tulevaa streamia (monitoroi sisääntulevaa streamia toisella tietokoneella).

Jos tahdot lähettää yhden streamin, joudut katsomaan vain asetuksia välilehdissä Source ja Target1. Jos tahdot lähettää kaksi streamia, joudut katsomaan asetuksia myös välilehdessä Target2. 

Kun olet määritellyt kaikki tarvittavat tiedot jokaiselle ulosmenevälle streamille ja yhdistänyt oikean videolähteen (tai olet valinnut toimivan videotiedoston streamattavaksi), paina vain "Execute" ja streamauksen pitäisi alkaa!

ffmpeg2theora-streamaus

Tämä menetelmä keskittyy videon streamaukseen digitaaliselta videokameralta tai Firewire-kameralta GNU/Linuxia käyttäen. Videostreami on Ogg Theoraa, joten katsojasi voivat nähdä sen käyttäen Theora-yhteensopivaa soitinta, kuten FireFox 3.5, tai Java-sovelmaa, kuten Cortado. Tätä seurataksesi sinun täytyy osata käyttää komentoriviä ja sinulla täytyy olla pääsy sudo-komennon käyttöön. Jos et tiedä mitä nämä asiat ovat, kannattaa lukea hyvä kirja komentorivin käytöstä.

Valmistautuminen

Huomaa: Firewire-kamera ei ole sama kuin digitaalinen videokamera. Kuitenkin tässä tapauksessa ne toimivat samoin. Firewire on Applen nimi IEEE 1394 -standardille, muuta valmistajat käyttävät esimerkiksi nimiä i.Link (Sony) tai Lynx (Texas Instruments) - mutta sillä ei ole väliä, kaikki ovat standardin IEEE 1394 mukaisia.

Tarvitset seuraavat:

• DV-kamera
• GNU/Linux-kone, jossa on Firewire-sisääntulot
• Firewire-kaapeli
• Internet-yhteys
• Pääsy "theora-yhteensopivalle" Icecast2-palvelimelle (tarvitset palvelimen IP-osoitteen, käytettävän portin, ja salasanan)

Asetukset

Seuraavaksi asennetaan tarvittavat ohjelmat. Meidän täytyy asentaa seuraavat ohjelmat:

• dvgrab
• ffmpeg2theora
• oggfwd

Ubuntussa voit ajaa tämän komentorivin:

sudo apt-get install dvgrab ffmpeg2theora oggfwd

Edellisen komennon pitäisi näkyä yhdellä rivillä. Sinulta kysytään salasanaa, kirjoita tämä ja asennusprosessi alkaa. Nyt sinulla on kaikki mitä tarvitset aloittamiseen. Ensin meidän täytyy yhdistää digitaalinen videokamera tai Firewire-kamera tietokoneeseen. Sinun täytyy kytkeä Firewire-kameraan Firewire-kaapeli, ja toinen kaapeli tietokoneesi Firewire-sisääntuloon.

Käännä nyt kamera päälle. 

Seuraavaksi sinun täytyy kirjoittaa seuraava komentorivi, joka tarjoaa streamauspalvelimen yksityskohdat Icecast2-palvelimelle. Komento on:

sudo dvgrab --format raw - | ffmpeg2theora -a 0 -v 5 -f dv -x 320 -y 240 -o /dev/stdout - | oggfwd  icecastserver  8000 pwd /theora.ogv

Muista, että komennon täytyy olla kokonaan yhdellä rivillä (edellinen esimerkki ei ole). Korvaa myös alla olevat yksityiskohdat tiedoilla, joita sinulla on Icecast-palvelimesta:

• icecastserver
• 8000
• pwd

icecastserver korvataan streamauspalvelimen nimellätai IP-osoitteella. 8000 on portin numero ja on yleensä sama. Salasanaksi kirjoita palvelimesi salasana. Lopulta voit korvata kohdan /theora.ogv asennuspisteelläsi, tämän riippuu Icecast-palvelimesi asetuksista, mutta voi olla mitä tahansa, kunhan se alkaa eteenpäin kallistuvalla kenoviivalla (/) ja loppuu .ogg tai .ogv.

Nyt sinun pitäisi voida streamata! Tarkastaaksesi yhteyden, kokeile sitä ohjelmilla VLC tai Firefox 3.5.

Suoratoisto VLC-ohjelmalla

VLC voi myös suoratoistaa Theora-tiedostoja Icecast2 -streamauspalvelimelle. Tämä toimii VLC versiosta 0.9.4 ylöspäin Ubuntussa, ja myös VLC:n aiemmilla versioilla Windowsissa (tosin prosessi on erilainen VLC:n aiemmissa versioissa). On mahdollista streamata videotiedostoja koneeltasi, elävää verkkokameran kuvaa tai käsin pideltyä kameraa. Jos sinulla on sylimikro, jossa on sisäänrakennettu kamera, voit streamata myös sitä käyttäen.

Jos käytät Ubuntua, on parempi päivittää Ubuntun versio Intrepidiin (8.10) tai Jauntyyn (9.04), koska molemmissa on VLC:n versio, jolla on helppo streamata. Jos et tahdo päivittää käyttöjärjestelmää, joudut asentamaan VLC:n viimeisimmän version lähdetiedostosta - ole varovainen, VLC:n päivittäminen lähdetiedostoista on vaikeaa.

Suoratoistopalvelimen vaatimukset

Tutkimme striimausta Icecast-palvelimelle. Sinulla täytyy olla yhteys joko Icecast-palvelimelle tai johonkin, joka voi luoda sinulle käyttäjätilin ja tarjota pääsytiedot. Sinun täytyy tietää seuraavat seikat Icecast-palvelimesta:

• Verkkonimi tai IP-osoite 
• Portti (Oletusarvo on 8000)
• Salasana 
• Käyttäjänimi (Tämä ei välttämättä ole tarpeen riippuen Icecastin asetuksista.)
• Mountpoint (Tämä ei välttämättä ole tarpeen riippuen Icecastin asetuksista.)

Streamattavan videotiedoston valinta

Katsotaanpa streamausta käyttäen kannettavaan koneeseen sisäänrakennettua kameraa. Prosessi on hyvin samanlainen kuin käytettäessä ulkoista kameraa tai arkistoituja videotiedostoja.

Ensin sinun täytyy avata VLC. Valitse nyt Streaming valikosta Media:

Tämä avaa paneelin, josta voit valita videostreamin lähteen. 

Valitsemme viimeisen välilehden - Capture Device, tässä voisit kuitenkin valita toisen välilehden streamataksesi videota levykkeeltä (esimerkiksi DVD:ltä), arkistoiduista tiedostoista, tai välittää sisääntulevan videostreamin. Kaappauslaitteen ikkuna näyttää tälle:

Jos kaikki toimii hyvin, sinun ei ehkä tarvitse muuttaa mitään asetuksia tässä ikkunassa. Sen sijaan napsauta vain Stream-nappulaa.

Streamin asetukset

Streamin asetuksien Outputs-kohdassa on osio Icecastin konfiguroimiseen.

Sinun täytyy vain rastia laatikko ja täyttää yksityiskohdat. Tässä on muutama asia muistettavaksi:

1. Mountpoint alkaa aina merkillä "/".
2. Osoite ei ala "http://".
3. Yleensä et saa käyttäjänimeä Icecastiin. Tässä tapauksessa käyttäjänimi on "source".
4. Portti on melkein aina 8000.
5. Muoto kohdalle Login:pass on aivan kuin otsikko vihjaa - login, jota seuraa ":", sitten pass. Kaikki ilman välilyöntejä. Esimerkiksi striimi Icecast2:n oletusarvoiseen asennukseen (oletusarvoinen salasana on aina "letmein") olisi:
   

   source:letmein

Kun kirjoitat tiedot, näet tekstin muuttuvan kohdassa 'Generated stream output field' ikkunan pohjalla.

Kokenut käyttäjä voisi kirjoittaa tämän tiedon suoraan käyttämättä tarjottuja kenttiä, mutta on paljon helpompaa täyttää laatikot, kuten vaaditaan.

Nyt sinun täytyy vain painaa 'Stream' ja suoran lähetyksen streami lähtee Icecast2 -palvelimelle. Kuitenkaan VLC ei tarjoa kunnon virheilmoituksia, joten se voi istua aloillaan näyttäen sille, että streamaa onnessaan, vaikka todellisuudessa mitään ei tapahdu. VLC voi jopa näyttää "Streaming" statuspalkissa, mutta tämä ei merkitse mitään!

Ainoa tapa saada selville toimiiko se, on katsoa Icecast-palvelimesi statussivua, tai käyttää videosoitinta toistamaan streami suoraan palvelimelta. 

Theora-virtaustoiston tallentaminen

wget http://streamingserver:8000/streamname

wget http://icecast.streaminguitcase.com:8000/theora.ogg

while true; do wget http://icecast.streaminguitcase.com:8000/theora.ogg;done

wget http://example.org/theora.ogv?t=23.0/42.0

Editoinnin perusteet

Ogg Theora on loistava jakeluformaatti, mutta sitä voidaan myös editoida. Jos sinulla on GNU/Linux-kone, jossa on tarpeeksi muistia ja laskentatehoa, voit tutkia editointiohjelmia, kuten PiTiVi (http://www.pitivi.org/), Kdenlive (http://www.kdenlive.org/) ja Cinelerra (http://cinelerra.org/).

Tässä vaiheessa PiTivi on paras vaihtoehto Theora-tiedostojen yksinkertaiseen editointiin. Kdenlive kaatuu usein, kun tiedostot viedään Theoraan (ja ulostuleva tiedosto on väärin formatoitu) ja Cinelerraa on vaikea sekä asentaa että käyttää. 

Jos käytät Ubuntua, PiTiVi on vielä parempi vaihtoehto, sillä asennus on hyvin yksikertaista. Lisäksi PiTiVi on rakennettu GStreamer -multimediakehyksen ympärille (jota Ubuntu käyttää), joten voit tuoda ja editoida miltei mitä tahansa GStreamerin tukemaa mediatiedostoa (joita on paljon), ja viedä sen Theoraan.

PiTiVi toimii kuin useimmat editointiohjelmat: se purkaa videotiedostot prosessissa, jossa videodata tuodaan editointiohjelmaan joten voit katsella ja selata kaikkia kuvia ja ääniä, järjestää ne uudelleen, ja tehdä kaikenlaisia juttuja. Kun lopetat, pakkaat editoidun materiaalin viemällä tuloksen. Tällä pakkaamisen ja purkamisen prosessilla on kuitenkin hintansa, sillä menetätä hieman laatua jokaisella pakkauksella tai purkamisella, jonka teet. Tämän vuoksi editointiprosessia kutsutaan tappiolliseksi editoinniksi.

PiTiVi

sudo apt-get install pitivi

Esikatselun käyttö

Jos tahdot leikkiä Ogg-tiedostoillasi, sinun ei tarvitse avata kokonaista editointiohjelmaa. Joukko hyödyllisiä ohjelmia on olemassa yksinkertaisten asioiden tekemiseen Ogg-tiedostojen kanssa komentoriviltä. Ogg Video Tools on työkalulaatikko Theora-videotiedostoja varten, se sisältää joukon käteviä komentorivin työkaluja Theora-tiedostojen manipulointia varten. Käytä niitä leikkaamiseen ja liittämiseen tai esikatselukuvien tekemiseen, ilman että täytyy keskittyä monimutkaiseen editointiprosessiin.

Ogg Video Toolsin asentaminen

Useimmat GNU/Linux -distrot tarjoavat Ogg Video Toolsin ohjelmavarastoissaan (esim. Fedora, openSuSE). Jos työkaluja ei ole saatavilla suosikkidistroosi, tai jos tahdot päivittää se uusimpaan versioon, jatka kohtaan asentaminen lähdekoodista alempana. Tämä pätee myös BSD ja Mac OS -käyttäjille.

Windowsin käyttäjät voivat ladata ZIP-tiedoston, joka sisältää ajettavat komentorivin työkalut, osoitteesta: http://sourceforge.net/projects/oggvideotools/files/.

Lähdekoodista asentaminen 

Käy sivulla http://sourceforge.net/projects/oggvideotools ja klkkaa Download Now saadaksesi kopion lähdekoodista.

Ennen kuin jatkat asentamista, katso että kaikki vaadittavat kehityspaketit on asennettu. Ogg Video Tools riippuu seuraavista muista paketeista:

• theora ja theora-dev
• vorbis ja vorbis-dev
• ogg ja ogg-dev
• GD-lib ja sen kehitysosat
• SDL ja SDL-dev (jos tahdot kompiloida oggScrollin)

Ogg Video Tools kompiloituu onnistuneesti vaikka nämä kaikki kirjastot puuttuisivat, mutta silloin vain osa editointityökaluista kompiloidaan. Muut työkalut eivät toimi asennuksen jälkeen.

Kun olet varmistanut vaadittavien pakettien läsnäolon, avaa terminaali ja kirjoita seuraava komento (ilman alun dollarimerkkiä):

$ tar xzvf oggvideotools*.tar.gz
$ cd oggvideotools*
$ ./configure
$ make
$ su
<type root password>
$ make install

Jossa ./configure -komennon kolmannella rivillä pitäisi antaa tämän tapainen ulostulo:

[ ... ]
checking for bzero... yes
checking for memset... yes
configure: creating ./config.status

Creating the following tools:

oggJoin
oggSplit
oggCut
oggCat
oggDump

oggSlideshow
oggThumb
oggResize
oggSilence

oggScroll

Esikatselukuvien luominen

$ oggThumb -t1,2,3,4 -s320x240 my_theora_video.ogv

my_theora_video_0.jpg
my_theora_video_1.jpg
my_theora_video_2.jpg
my_theora_video_3.jpg

#!/bin/sh
length=$(oggLength "$1")
timestring="0"
div=$(($2*1000))
for((i=1; i<$2; i++)) do
  value=$(echo "scale=3; $i*$length/$div" | bc -q 2>/dev/null)
  timestring="$timestring,$value"
done
oggThumb "$3" -t$timestring "$1"

 $ ./mkThumb my_theora_video.ogv 15

$ oggThumb -t1,2,3,4 -s320x240 my_theora_video.ogv 

$ oggThumb -t1,2,3,4 -s120x0 my_theora_video.ogv

$ man oggThumb

Dianäytöksen luominen

$ oggSlideshow -s 320x240 -f 24 -o diaesitys.ogv -d 512000 joitainKuvia/*.jpg

$ oggLength diaesitys.ogv

$ oggCut -l 5600 aaniRaitani.ogg muutettuAaniRaitani.ogg

$ oggJoin uusiDiaesitys.ogv muokattuAaniRaitani.ogg diaesitys.ogv

$ oggSlideshow -s 320x240 -f 24 -tp -o aloitusKuva.ogv -l 10 -d 512000 \ aloitusKuva.jpg

$ oggCat kokoDiaEsitys.ogv aloitusKuva.ogv diaesitys.ogv

oggJoin uusiDiaEsitys.ogv muokattuAaniRaitani.ogg kokoDiaEsitys.ogv

#!/bin/sh
#
# käyttö: ./diaesitys ~/kuvahakemistoni/ äänitiedosto.oga ulostulotiedosto.ogm
#
# Muutettavat muuttujat
#
# videon ruutukoko
SIZE="640x360"
#
# diaesitys-streamin datanopeus bitteinä sekunnissa
DATARATE="1024000"
#
# yhden kuvan esitysaika sekunteina
PR_TIME="10"
#
# ruutunopeus kuvina
FRAMERATE="24"
#
# uudelleenkehystä kuva
# Tämä lisää mustat kehykset kuvaan, jotta kuvasuhde pysyy ennallaan.
# Ken Burns -efektillä tämä ei ole välttämätönsä, mutta liukumat voivat olla
# tasaisempia.
#REFRAME="-e"
REFRAME=""
#
# uudelleensämpläys
# Tämä vaihtoehto määrittelee, kuinka gdlib lataa kuvan.
# Koska gdlibin koonmuuttamismekanismi on todella hyvä, sitä käytetään
# tuomaan se arvoon, joka on lähellä videon ruutukokoa (yleensä vähän isompi).
# Et yleensä näe suurta eroa, mikäli muutat tätä arvoa. Pidä se ennallaan.
# (oletusarvo on 1.2).
RESAMPLE="1.2"
#
# diaesityksen tyyppi
# kb - Ken Burns -efekti (liukuu ja lähentää)
# p  - tavallinen (kuva vain näkyy, ei ristiinhäivytystä kuvien välillä)
# cf - ristiinhäivytys (kuvien näyttö, ristiinhäivytys kuvien välillä)
TYPE="kb"
#
#
# Tilapäinen tiedostonimi
TMP_VIDEOFILE="slideshow_tmp.ogv"
TMP_AUDIOFILE="audio_tmp.oga"

# diaesityksen luominen
oggSlideshow -s $SIZE -d $DATARATE -l $PR_TIME -f $FRAMERATE \
 $REFRAME -r $RESAMPLE -t $TYPE -o $TMP_VIDEOFILE $1/*.jpg

# mikä tämän pituus on
LENGTHVIDEO=`oggLength $TMP_VIDEOFILE`

#
# leikkaa äänitiedostoa
LENGTHAUDIO=`oggLength $2`

#
# onko äänitiedosto liian lyhyt?
if [ $LENGTHVIDEO -gt $LENGTHAUDIO ]
then
  echo "varoitus diaesitys ($LENGTHVIDEO) on pidempi kuin äänitiedostosi ($LENGTHAUDIO)"
  exit -1
fi

# äänitiedoston leikkaus
oggCut -l$LENGTHVIDEO -i$2 -o$TMP_AUDIOFILE

#
# Liitä ääni- ja videotiedosto
oggJoin $3 $TMP_VIDEOFILE $TMP_AUDIOFILE

#
# Poista vanhat tiedostot
rm -f $TMP_VIDEOFILE $TMP_AUDIOFILE

Esikatselun luominen

$ oggResize -s256x144 -d64000 -f1 -p24 bigBuckBunny.ogv bigbuckbunnyPreview.ogv

$ oggResize -s256x144 -d64000 -f1 -p24 -A Play-256x144.png bigBuckBunny.ogv \ bigbuckbunnyPreview.ogv

Komentorivin käyttö editointiin

Komentorivi on tekstiin perustuva menetelmä hyötyohjelmien kutsumiseen päätteen komentotulkilta. Useimmissa Linux-käyttöjärjestelmissä on ohjelma, jota kutsutaan päätteeksi. Useimmiten tämä pääte on Bourne-Again Shell, "bash", joka on alkuperäisen Bourne Shellin, "sh", seuraaja, mutta monia erilaisia päätteitä on käytössä.

Jokaisen käyttäjän tulisi tietää, kuinka voi käyttää yksinkertaisia tekstikomentoja, kuten "df -h", joka on levytilan käyttöraportti ihmiselle ymmärrettävissä yksiköissä (megatavuina levyn sektoreiden sijaan). Komentorivin perusteet ja monia edistyneempiä asioita on dokumentoitu FLOSS Manualsin kirjassa Komentorivin perusteet, joka on saatavilla osoitteessa http://fi.flossmanuals.net/KomentorivinPerusteet/Introduction. Tuo kirja on hyvä lukea ennen kuin kokeilee mitään tässä luvussa kuvailtuja asioita. Kirjan avulla on helppo ymmärtää komentorivin perusteita, jolloin on mahdollista astua kehittyneemmän käytön kynnyksen yli. Kehittyneempi komentorivin käyttö Linuxissa merkitsee kahta asiaa: kaikkien komentoon sisältyvien vaihtoehtojen käyttöä (jotka man-komento listaa - kokeile komentoa "man man"), ja muutamaa riviä pidempien ohjelmien kirjoittamista käyttäen muitakin kuin yksinkertaisimpia komentoja. 

Monet videoeditointityökalut toimivat sekä koko ruudun graafisena käyttöliittymänä että komentoriviversiona. Graafinen käyttöliittymä kuitenkin käyttää usein komentoriviä tehtävien suorittamiseen. Esimerkkinä tästä ovat Ubuntun ja Debianin käyttämät paketinhallintaohjelmat. Koko ruudun graafinen käyttöliittymä on Synaptic, ja tekstiin perustuva käyttöliittymä on Aptitude. Hyvin kirjoitettu käyttöliittymä voi tehdä komentojen käytöstä paljon helpompaa kuin komentorivin käytöstä, mutta komentorivin käyttö antaa paljon suuremmat mahdollisuudet komentojen kehittyneempään käyttöön. Lisäksi komentorivin komennot voi tallentaa tekstitiedostoihin, jolloin niistä tulee ajettavia ohjelmia, kunhan tekstitiedostoista tekee suoritettavia chmod-komennon avulla. 

Tappioton videoeditointi

Videoeditointi on hyvin kallis hanke tietokoneesi laskentatehon ja muistinkäytön suhteen. Tämä johtuu siitä, että monimutkaiset videoeditointityökalut joutuvat antamaan sinulle mahdollisuuden työskennellä videon jokaisen ruudun ja äänen jokaisen sämplen parissa.

Jokaisen yksittäisen ruudun käsittely ei kuitenkaan ole aina tarpeen. Joissain tapauksissa ihmiset tahtovat vain erottaa ääni- tai kuvastreamin tiedostosta, tai yhdistää ääni- ja kuvatiedostot yhteen streamiin, tai he eivät välitä videon leikkauksesta yhden ruudun tarkkuudella.

Tällöin video- ja äänistreameja ei tarvitse koodata uudelleen, mikä tekee videon käsittelystä paljon vähemmän tietokoneen resursseja vaativaa. Se merkitsee myös, että editointityökalut ovat hyvin nopeita. 

Tätä editointiprosessia kutsutaan tappiottomaksi, sillä uudelleenkoodausta ei vaadita. Videon uudelleenkoodaus aiheuttaa aina videon laadun heikkenemisen ja videon editointi ilman uudelleenkoodausta on täten tappiotonta. Koodatut paketit, jotka ovat joko videota tai ääntä, eivät joudu toimenpiteiden kohteiksi. Ne pidetään sellaisina kuin ne ovat, joten ne koodataan samalla laadulla, joka niillä oli ennen editointiprosessia. 

Työkalut

On kaksi pääasiallista työkalupakkia tappiottomaan videoeditointiin: Ogg Video Tools ja Oggz Tools. Molemmat ovat komentorivityökalujen kokoelmia. Ogg Video Tools ja Oggz Tools toimivat Linuxissa, OSX:ssä ja Windowsissa.

Oggz löytyy täältä: http://www.xiph.org/oggz/

Ogg Tools löytyy täältä: http://sourceforge.net/projects/oggvideotools

Joissain tapauksissa nämä kaksi työkalupakkia omaavat samanlaisen toiminnallisuuden. Oggz Tools on suuntautunut kehittäjiä varten ja Ogg Video Tools on suuntautunut loppukäyttäjiä varten. Ogg Video Tools tarjoaa työkaluja ogg-videotiedostojen luomista ja käsittelyä varten, mutta Oggz Tools tarjoaa joukon muita työkaluja, varsinkin ogg-tiedostojen analysointia varten.

Ogg Video Tools voi käsitellä videostreameja, jotka on luotu Theora-koodaajalla ja äänistreameja, jotka on luotu Vorbis-koodaajalla. Oggz voi käsitellä muita stream-formaatteja, kuten FLAC, Speex, CELT jne.

Ogg Video Tools komentorivityökaluihin sisältyy:

• oggSplit: jakaa useamman streamin ogg-tiedoston useampaan tiedostoon, joista jokaisessa on yksi streami.
• oggJoin: yhdistää Ogg-ääni (vorbis) ja Ogg-video (theora) -tiedostot yhteen Ogg-tiedostoon.
• oggCut: luo uuden Ogg-tiedoston alkuperäisen Ogg-tiedoston aliosana.
• oggCat: liittää kaksi tai useampia Ogg-tiedstoja.
• oggResize: muuttaa Theora tai Vorbis -streameja useammilla tavoilla. 
• oggDump: tulsotaa kasan paketteja tai sivuja annetun Ogg-tiedoston sisältä.
• oggLength: palauttaa annetun Ogg-tiedoston pituuden.
• oggSilence: luo vorbis-äänitiedoston, jolla on annettu pituus, ja joka on täynnä hiljaisuutta.

Oggz Tools -komentorivityökalut sisältävät:

• oggz-chop: erottaa osan Ogg-tiedostosta annettujen alku- ja loppuaikojen välistä.
• oggz-merge: yhdistää Ogg-tiedostot yhteen, lomittaen tiedostot esitysaikajärjestykseen.
• oggz-sort: järjestää Ogg-tiedoston sivut esitysajan mukaan.
• oggz-rip: erottaa yhden tai useamman loogisen bittistreamin Ogg-tiedostosta.
• oggz-info: näyttää tiedon Ogg-tiedoston käyttämistä koodekeista.
• oggz-comment: listaa tai muokkaa kommentteja Ogg-streamin otsikkojen sisällä.
• oggz-validate: tarkastaa Ogg-tiedoston yleisten ongelmien varalta.
• oggz-dump: tulostaa vedoksen pakettistreameista annetun Ogg-tiedoston sisällä

Vähän teoriaa

Tiedoston jakaminen

# oggSplit myFile.ogv
# ls
theora_a1bb23c1.ogv     vorbis_a316522.oga

Ogg-tiedoston leikkaus

oggCut -s <StartTime> -e <EndTime> originalFile.ogv createdFile.ogv

oggCut -s <StartTime> -l <Length> originalFile.ogv createdFile.ogv

oggz-chop -s <StartTime> -e <EndTime> originalFile.ogv createdFile.ogv

Streamien liittäminen

Ogg-tiedostojen liitostaminen

oggCat outputFile.ogv inputfile1.ogv inputfile2.ogv [ inputfile3.ogv [ .. ] ]

Ensimmäisessä Ogg-tiedostossa on yksi Theora ja yksi Vorbis -striimi. Theora-striimin videolla on 320x240 pikselin kuvakoko ja Vorbis-audiostriimillä on 32 kHz näytetaajuus.

Seuraava tiedosto sisältää kolme striimiä: kaksi Theora-striimiä ja yhden Vorbis-striimin. oggCat-komento voi yhdistää ne niin kauan kuin on ainakin yksi Theora-striimi, jossa on yhteensopivat parametris (320x240 pikselin kuvakoko) ja audiostriimin parametrit sopivat myös yhteen. Toisessa Theora-striimissä voi olla mitä tahansa parametrejä. 

vorbis parameter compare: data rate not matching 32000 != 64000
You may try to reencode with the datarate of the other file

Please try to resample with the following command
oggResize -D 32000 <file see below>

OggResize

oggResize [optiot] inputfile.ogv outputfile.ogv

 oggResize -s320x240 -d512000 orig.ogv new.ogv 

oggResize -D64000 -F16000 -N1 orig.ogv new.ogv 

oggResize -s300x200 -D32000 -d1024000 -A etwas.png,2,7,s:etwasneues.png,5,10 \ orig.ogv new.ogv

Ogg-tiedostojen analysoiminen

$ oggz-comment -l big_buck_bunny_480p_stereo-small.ogg
Theora: serialno 0000020573
	Vendor: Xiph.Org libTheora I 20081020 3 2 1
	ENCODER: oggvideotools-0.8-win32
Vorbis: serialno 0000003594
	Vendor: Xiph.Org libVorbis I 20090514
	ENCODER: oggvideotools-0.8

$ oggz-comment big_buck_bunny_480p_stereo-small.ogg -o bigbuck_comment.ogv \ "LICENCE=Creative Commons CC-BY-SA"

$ oggz-comment -l bigbuck_comment.ogv
Theora: serialno 0000020573
	Vendor: Xiph.Org libTheora I 20081020 3 2 1
	ENCODER: oggvideotools-0.8-win32
	LICENCE: Creative Commons CC-BY-SA
Vorbis: serialno 0000003594
	Vendor: Xiph.Org libVorbis I 20090514
	ENCODER: oggVideoTools 0.8
	LICENCE: Creative Commons CC-BY-SA

$ oggz-validate input.ogv
input.ogv: Error:
serialno 1101839243: Terminal header page has non-zero granulepos
serialno 1101839243: Terminal header page contains non-header segment

$ oggz-sort -o output.ogv input.ogv

$ oggz-dump myfile.ogv
[ ... ]
    0b40: 6f13 abc9 f3ac 9dc2 cec5 9c62 0e70 1fab  o..........b.p..
    0b50: f891 01a8 0633 430e 308a 6f8c 86c3 131a  .....3C.0.o.....
    0b60: 3ab6 840d edab e79f fe24 a4              :.. .....$.

00:00:32.104: serialno 0938763527, calc. gpos 513664, packetno 1022: 269 bytes
    0000: 3eb7 e92b 50b4 0028 a93c 8bc4 0039 0948  >..+P..(.<...9 H
    0010: 1d58 0000 0080 5f03 db01 ee92 2482 48dd  .X...._.....$.H.
    0020: d73f 2562 feeb de81 94fe 75fb b7ff decf  .?%b......u.....
    0030: 18c0 b830 619f b6c5 cf0d 00f3 b5f5 bbbd  ...0a.... ......
[ ... ]

$ oggDump -l3 -g myVideo.ogv
[ ... ]
Ogg Page: header length = 42 and body length = 3600
Header Information:
        Ogg Version      : 0
        Serial No        : 0x37f46507
        Packet Type      : fresh packet
        Page Type        : normal page
        Last Page        : normal page
        Granule Position : 0(0x0)
        Page Number      : 1
        Checksum         : 0x5ced317c
        Table Segments   : 15

Segments:
 67 ff ff ff ff ff ff ff ff ff ff ff ff ff b6

Header Hex dump:
 4f 67 67 53 00 00 00 00 00 00 00 00 00 00 07 65
 f4 37 01 00 00 00 7c 31

[ ... ]

$ oggSilence -l`oggLength videoFile.ogv` -o audioSilence.oga

$ oggz-rip -c vorbis video.ogv -o temp.ogg
$ oggz-chop -s 40 -e 45 -o soundbyte.ogg temp.og

$ kateenc -t srt -l de -c SUB -o subtitles.ogg subtitles.srt
$ oggz-merge -o video-with-german-subtitles.ogv original-video.ogv subtitles.ogg

$ oggz-dump video.ogv | grep packetno | less

Lisenssi

Kaikki kappaleet ovat kirjoittajien tekijänoikeuden alaisia. Jos muuten ei sanota, kaikki luvut tässä käyttöoppaassa on lisensoitu GNU General Public License version 2 mukaisesti.

Tämä dokumentaatio on vapaata dokumentaatiota: voit jakaa sitä eteenpäin ja/tai muokata sitä Free Software Foundationin GNU General Public License mukaisesti; joko lisenssin version 2, tai (tahtoessasi) minkä tahansa myöhemmän version.

Dokumentaatiota jaellaan siinä toivossa, että se on käyttökelpoisa, mutta ILMAN MITÄÄN TAKUUTA; ilman edes MYYTÄVYYDEN tai TIETTYYN KÄYTTÖÖN SOPIVUUDEN oletettua takuuta. Katso lisätietoja GNU General Public Licensestä.

Tämän dokumentaation mukana olisi pitänyt tulla kopio GNU General Public Licensestä, mikäli sitä ei tullut kirjoita osoitteeseen Free Software Foundation, Inc., 51 Franklin Street, Fifth Floor, Boston, MA 02110-1301, USA.

Suomenkielisen version kääntäjät ja kirjoittajat

OGG THEORA

Muokkaukset:

TÄSTÄ KÄYTTÖOPPAASTA
© Tomi Toivio 2009, 2010

OGGIN ANALYSOIMINEN
© Tomi Toivio 2009, 2010

VIRTAUSTOISTON TALLENTAMINEN
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

TIEDOSTOJEN YHDISTÄMINEN
© Tomi Toivio 2009, 2010

KOODEKIT
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
TWikiGuest 2009

SÄILÖT
© Tomi Toivio 2009, 2010, 2011

JAKELU
© Tomi Toivio 2009, 2010

TEE ESIKATSELUVIDEO
© Tomi Toivio 2009, 2010

TEE DIAESITYS
© Tomi Toivio 2009, 2010

TEE ESIKATSELUKUVIA
© Tomi Toivio 2009, 2010

TEKIJÄT
© adam hyde 2006, 2007
Modifications:
Tomi Toivio 2009, 2010

TIEDOSTON LEIKKAAMINEN
© Tomi Toivio 2009, 2010

JOHDANTO
© Tomi Toivio 2009, 2010

TEKSTITYKSIEN LIITTÄMINEN
© Tomi Toivio 2009, 2010

JOHDANTO
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

FFMPEG2Theora
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

FFMPEG2THEORA
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

FIREFOGG
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

HTML5
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

HOTELLEJA THEORALLE
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

ICECAST
© Tomi Toivio 2009, 2010

JOHDANTO
© adam hyde 2006, 2007
Modifications:
Tomi Toivio 2009, 2010
TWikiGuest 2009
Tomi Toivio 2009

TIEDOSTOJEN LIITTÄMINEN
© Tomi Toivio 2009, 2010

JOHDANTO
© Tomi Toivio 2009, 2010

MIRO
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

THEORA SIVUILLASI
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

KOON MUUTTAMINEN
© Tomi Toivio 2009, 2010

JOHDANTO
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

PITIVI
© Tomi Toivio 2009, 2010

KUINKA THEORAA TOISTETAAN
© Tomi Toivio 2009, 2010

TEKSTITYKSIEN TOISTAMINEN
© Tomi Toivio 2009, 2010

JULKAISEMINEN
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

TIEDOSTON JAKAMINEN
© Tomi Toivio 2009, 2010

JOHDANTO
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

TSS
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

THEORAN TEORIA
© Tomi Toivio 2009, 2010

THOGGEN
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

VLC
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

VLC
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

VLC
© Tomi Toivio 2009, 2010

MITÄ ON SUORATOISTO
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

MITÄ THEORA ON?
© Tomi Toivio 2009, 2010
Modifications:
Tomi Toivio 2009

MITÄ VIDEO ON?
© Tomi Toivio 2009, 2010

JOHDANTO
© Tomi Toivio 2009, 2010

Englanninkielisen version tekijät

ABOUT THIS MANUAL
© adam hyde 2009
Modifications:
David Kühling 2009
William Merriam 2009

ACCESSIBILITY
© TWikiGuest 2009
Modifications:
adam hyde 2009
Silvia Pfeiffer 2009

ANALYSING OGG
© Mark Hancock 2009
Modifications:
adam hyde 2009
Jan Gerber 2009
ogg k 2009
Jörn Seger 2009

STREAM RIPPING
© adam hyde 2007, 2009
Modifications:
Alan Toner 2009
Edward Cherlin 2009
Holmes Wilson 2009
Jan Gerber 2009
ogg k 2009
Thomas Middleton 2008
Jörn Seger 2009

CAT FILES
© adam hyde 2009
Modifications:
Robert Valliant 2009
Jörn Seger 2009

CODECS
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
Holmes Wilson 2009
Jaap Hoetmer 2009
Jan Gerber 2009
ogg k 2009
Robert Valliant 2009
susanne lang 2009
Jörn Seger 2009

CONTAINERS
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
Holmes Wilson 2009
Jan Gerber 2009
ogg k 2009
susanne lang 2009
Jörn Seger 2009

DISTRIBUTION
© adam hyde 2007, 2009
Modifications:
Holmes Wilson 2009
ogg k 2009
susanne lang 2009
Thomas Middleton 2008

CREATE PREVIEW
© Jörn Seger 2009
Modifications:
adam hyde 2009
Alan Toner 2009
David Kühling 2009

CREATE SLIDESHOWS
© Jörn Seger 2009
Modifications:
adam hyde 2009
Alan Toner 2009
David Kühling 2009
Edward Cherlin 2009

CREATE THUMBNAILS
© Jörn Seger 2009
Modifications:
adam hyde 2009
Alan Toner 2009
David Kühling 2009
Mark Hancock 2009

CREDITS
© adam hyde 2006, 2007, 2009

CUT A FILE
© adam hyde 2009
Modifications:
David Kühling 2009
Edward Cherlin 2009
Robert Valliant 2009

INTRODUCTION
© adam hyde 2007, 2009
Modifications:
Alan Toner 2009
Edward Cherlin 2009
Holmes Wilson 2009
Jan Gerber 2009
salsa man 2009
susanne lang 2009
Thomas Middleton 2008
Jörn Seger 2009

EMBEDDING SUBTITLES
© adam hyde 2009
Modifications:
Edward Cherlin 2009
Holmes Wilson 2009
Jan Gerber 2009
susanne lang 2009

INTRODUCTION
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
David Kühling 2009
Jan Gerber 2009
jay maechtlen 2009
Jörn Seger 2009

FFMPEG2THEORA
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
David Kühling 2009
Edward Cherlin 2009
Holmes Wilson 2009
Jan Gerber 2009
ogg k 2009
Jörn Seger 2009

FFMPEG2THEORA
© adam hyde 2007, 2009
Modifications:
Alan Toner 2009
Holmes Wilson 2009
Jan Gerber 2009
Thomas Middleton 2008
Jörn Seger 2009

FIREFOGG
© maxigas maxigas 2007
Modifications:
adam hyde 2009
David Kühling 2009
Jan Gerber 2009
Peter W 2009
Thomas Middleton 2008
Jörn Seger 2009

GLOSSARY
© adam hyde 2006, 2009
Modifications:
Edward Cherlin 2009
Holmes Wilson 2009
Jan Gerber 2009
ogg k 2009
Thomas Middleton 2008

HTML5
© Jörn Seger 2009
Modifications:
adam hyde 2009
Ali Gunduz 2009
Andrew Nicholson 2009
Jan Gerber 2009
Michael Dale 2009
ogg k 2009
Robert Valliant 2009
Silvia Pfeiffer 2009

HOSTING SITES
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
Andrew Nicholson 2009
Holmes Wilson 2009
Jan Gerber 2009

ICECAST
© adam hyde 2006, 2007, 2008
Modifications:
Zita Joyce 2008

INTERESTING EXTRAS
© TWikiGuest 2009
Modifications:
adam hyde 2009
Jan Gerber 2009
Silvia Pfeiffer 2009

INTRODUCTION
© adam hyde 2006, 2007, 2009
Modifications:
Brylie Oxley 2009
David Kühling 2009
Edward Cherlin 2009
Holmes Wilson 2009
Jan Gerber 2009
Maik Merten 2009
ogg k 2009
susanne lang 2009
Thomas Middleton 2008

JOIN FILES
© adam hyde 2009
Modifications:
David Kühling 2009
Robert Valliant 2009

INTRODUCTION
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
David Kühling 2009
Edward Cherlin 2009
Holmes Wilson 2009
ogg k 2009
Robert Valliant 2009
Jörn Seger 2009

MIRO
© Jörn Seger 2008
Modifications:
adam hyde 2009
Holmes Wilson 2009
TWikiGuest 2008
Thom Hastings 2009

HOSTING THEORA YOURSELF
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
Chris Double 2009
Holmes Wilson 2009
Jan Gerber 2009
susanne lang 2009

RESIZING
© Jan Gerber 2009
Modifications:
adam hyde 2009
Robert Valliant 2009
Jörn Seger 2009

INTRODUCTION
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
Jan Gerber 2009
ogg k 2009
susanne lang 2009
Jörn Seger 2009

PITIVI
© adam hyde 2006, 2009
Modifications:
Edward Cherlin 2009
Holmes Wilson 2009
Jan Gerber 2009
Thomas Middleton 2008

HOW TO PLAY THEORA
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
Gergely Máté 2009
Holmes Wilson 2009
Jan Gerber 2009
ogg k 2009
Robert Valliant 2009
Stjepan Rajko 2009
susanne lang 2009

PLAYING SUBTITLES
© adam hyde 2009
Modifications:
Edward Cherlin 2009
Holmes Wilson 2009
susanne lang 2009

PUBLISHING
© adam hyde 2007, 2009
Modifications:
another sam 2009
Edward Cherlin 2009
Holmes Wilson 2009
Jan Gerber 2009
Mark Grandi 2009
susanne lang 2009
Thomas Middleton 2008

SPLIT A FILE
© adam hyde 2009
Modifications:
David Kühling 2009
ogg k 2009
Robert Valliant 2009
Jörn Seger 2009

INTRODUCTION
© ogg k 2009
Modifications:
adam hyde 2009
Edward Cherlin 2009
Holmes Wilson 2009
susanne lang 2009

TSS
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
Alan Toner 2009
alejo duque 2009
Holmes Wilson 2009

THEORA THEORY
© Jörn Seger 2008, 2009
Modifications:
adam hyde 2008, 2009
Alan Toner 2009
David Kühling 2009
Robert Valliant 2009

THOGGEN
© adam hyde 2007, 2009
Modifications:
David Kühling 2009
Edward Cherlin 2009
Jan Gerber 2009
ogg k 2009
Jörn Seger 2009

VLC
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
David Kühling 2009
Dennis J 2009
Mark Hancock 2009
Jörn Seger 2009

VLC
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
Holmes Wilson 2009
Jan Gerber 2009

VLC
© adam hyde 2007, 2009
Modifications:
Alan Toner 2009
Edward Cherlin 2009
jay maechtlen 2009
Thomas Middleton 2008
Jörn Seger 2009

WHAT IS STREAMING?
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
Alan Toner 2009
Jörn Seger 2009

WHAT IS THEORA?
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
Edward Cherlin 2009
Holmes Wilson 2009
jay maechtlen 2009
Joshua Gay 2009
Lachlan Musicman 2009
susanne lang 2009

WHAT IS VIDEO?
© TWikiGuest 2008
Modifications:
adam hyde 2009
Brylie Oxley 2009
Edward Cherlin 2009
Holmes Wilson 2009
Lachlan Musicman 2009
susanne lang 2009

INTRODUCTION
© Mark Hancock 2009
Modifications:
adam hyde 2009
Alan Toner 2009
David Kühling 2009
susanne lang 2009
Jörn Seger 2009

_{Vapaat käyttöoppaat vapaille ohjelmille}

		    GNU GENERAL PUBLIC LICENSE
		       Version 2, June 1991

 Copyright (C) 1989, 1991 Free Software Foundation, Inc.,
 51 Franklin Street, Fifth Floor, Boston, MA 02110-1301 USA
 Everyone is permitted to copy and distribute verbatim copies
 of this license document, but changing it is not allowed.

			    Preamble

  The licenses for most software are designed to take away your
freedom to share and change it.  By contrast, the GNU General Public
License is intended to guarantee your freedom to share and change free
software--to make sure the software is free for all its users.  This
General Public License applies to most of the Free Software
Foundation's software and to any other program whose authors commit to
using it.  (Some other Free Software Foundation software is covered by
the GNU Lesser General Public License instead.)  You can apply it to
your programs, too.

  When we speak of free software, we are referring to freedom, not
price.  Our General Public Licenses are designed to make sure that you
have the freedom to distribute copies of free software (and charge for
this service if you wish), that you receive source code or can get it
if you want it, that you can change the software or use pieces of it
in new free programs; and that you know you can do these things.

  To protect your rights, we need to make restrictions that forbid
anyone to deny you these rights or to ask you to surrender the rights.
These restrictions translate to certain responsibilities for you if you
distribute copies of the software, or if you modify it.

  For example, if you distribute copies of such a program, whether
gratis or for a fee, you must give the recipients all the rights that
you have.  You must make sure that they, too, receive or can get the
source code.  And you must show them these terms so they know their
rights.

  We protect your rights with two steps: (1) copyright the software, and
(2) offer you this license which gives you legal permission to copy,
distribute and/or modify the software.

  Also, for each author's protection and ours, we want to make certain
that everyone understands that there is no warranty for this free
software.  If the software is modified by someone else and passed on, we
want its recipients to know that what they have is not the original, so
that any problems introduced by others will not reflect on the original
authors' reputations.

  Finally, any free program is threatened constantly by software
patents.  We wish to avoid the danger that redistributors of a free
program will individually obtain patent licenses, in effect making the
program proprietary.  To prevent this, we have made it clear that any
patent must be licensed for everyone's free use or not licensed at all.

  The precise terms and conditions for copying, distribution and
modification follow.

		    GNU GENERAL PUBLIC LICENSE
   TERMS AND CONDITIONS FOR COPYING, DISTRIBUTION AND MODIFICATION

  0. This License applies to any program or other work which contains
a notice placed by the copyright holder saying it may be distributed
under the terms of this General Public License.  The "Program", below,
refers to any such program or work, and a "work based on the Program"
means either the Program or any derivative work under copyright law:
that is to say, a work containing the Program or a portion of it,
either verbatim or with modifications and/or translated into another
language.  (Hereinafter, translation is included without limitation in
the term "modification".)  Each licensee is addressed as "you".

Activities other than copying, distribution and modification are not
covered by this License; they are outside its scope.  The act of
running the Program is not restricted, and the output from the Program
is covered only if its contents constitute a work based on the
Program (independent of having been made by running the Program).
Whether that is true depends on what the Program does.

  1. You may copy and distribute verbatim copies of the Program's
source code as you receive it, in any medium, provided that you
conspicuously and appropriately publish on each copy an appropriate
copyright notice and disclaimer of warranty; keep intact all the
notices that refer to this License and to the absence of any warranty;
and give any other recipients of the Program a copy of this License
along with the Program.

You may charge a fee for the physical act of transferring a copy, and
you may at your option offer warranty protection in exchange for a fee.

  2. You may modify your copy or copies of the Program or any portion
of it, thus forming a work based on the Program, and copy and
distribute such modifications or work under the terms of Section 1
above, provided that you also meet all of these conditions:

    a) You must cause the modified files to carry prominent notices
    stating that you changed the files and the date of any change.

    b) You must cause any work that you distribute or publish, that in
    whole or in part contains or is derived from the Program or any
    part thereof, to be licensed as a whole at no charge to all third
    parties under the terms of this License.

    c) If the modified program normally reads commands interactively
    when run, you must cause it, when started running for such
    interactive use in the most ordinary way, to print or display an
    announcement including an appropriate copyright notice and a
    notice that there is no warranty (or else, saying that you provide
    a warranty) and that users may redistribute the program under
    these conditions, and telling the user how to view a copy of this
    License.  (Exception: if the Program itself is interactive but
    does not normally print such an announcement, your work based on
    the Program is not required to print an announcement.)

These requirements apply to the modified work as a whole.  If
identifiable sections of that work are not derived from the Program,
and can be reasonably considered independent and separate works in
themselves, then this License, and its terms, do not apply to those
sections when you distribute them as separate works.  But when you
distribute the same sections as part of a whole which is a work based
on the Program, the distribution of the whole must be on the terms of
this License, whose permissions for other licensees extend to the
entire whole, and thus to each and every part regardless of who wrote it.

Thus, it is not the intent of this section to claim rights or contest
your rights to work written entirely by you; rather, the intent is to
exercise the right to control the distribution of derivative or
collective works based on the Program.

In addition, mere aggregation of another work not based on the Program
with the Program (or with a work based on the Program) on a volume of
a storage or distribution medium does not bring the other work under
the scope of this License.

  3. You may copy and distribute the Program (or a work based on it,
under Section 2) in object code or executable form under the terms of
Sections 1 and 2 above provided that you also do one of the following:

    a) Accompany it with the complete corresponding machine-readable
    source code, which must be distributed under the terms of Sections
    1 and 2 above on a medium customarily used for software interchange; or,

    b) Accompany it with a written offer, valid for at least three
    years, to give any third party, for a charge no more than your
    cost of physically performing source distribution, a complete
    machine-readable copy of the corresponding source code, to be
    distributed under the terms of Sections 1 and 2 above on a medium
    customarily used for software interchange; or,

    c) Accompany it with the information you received as to the offer
    to distribute corresponding source code.  (This alternative is
    allowed only for noncommercial distribution and only if you
    received the program in object code or executable form with such
    an offer, in accord with Subsection b above.)

The source code for a work means the preferred form of the work for
making modifications to it.  For an executable work, complete source
code means all the source code for all modules it contains, plus any
associated interface definition files, plus the scripts used to
control compilation and installation of the executable.  However, as a
special exception, the source code distributed need not include
anything that is normally distributed (in either source or binary
form) with the major components (compiler, kernel, and so on) of the
operating system on which the executable runs, unless that component
itself accompanies the executable.

If distribution of executable or object code is made by offering
access to copy from a designated place, then offering equivalent
access to copy the source code from the same place counts as
distribution of the source code, even though third parties are not
compelled to copy the source along with the object code.

  4. You may not copy, modify, sublicense, or distribute the Program
except as expressly provided under this License.  Any attempt
otherwise to copy, modify, sublicense or distribute the Program is
void, and will automatically terminate your rights under this License.
However, parties who have received copies, or rights, from you under
this License will not have their licenses terminated so long as such
parties remain in full compliance.

  5. You are not required to accept this License, since you have not
signed it.  However, nothing else grants you permission to modify or
distribute the Program or its derivative works.  These actions are
prohibited by law if you do not accept this License.  Therefore, by
modifying or distributing the Program (or any work based on the
Program), you indicate your acceptance of this License to do so, and
all its terms and conditions for copying, distributing or modifying
the Program or works based on it.

  6. Each time you redistribute the Program (or any work based on the
Program), the recipient automatically receives a license from the
original licensor to copy, distribute or modify the Program subject to
these terms and conditions.  You may not impose any further
restrictions on the recipients' exercise of the rights granted herein.
You are not responsible for enforcing compliance by third parties to
this License.

  7. If, as a consequence of a court judgment or allegation of patent
infringement or for any other reason (not limited to patent issues),
conditions are imposed on you (whether by court order, agreement or
otherwise) that contradict the conditions of this License, they do not
excuse you from the conditions of this License.  If you cannot
distribute so as to satisfy simultaneously your obligations under this
License and any other pertinent obligations, then as a consequence you
may not distribute the Program at all.  For example, if a patent
license would not permit royalty-free redistribution of the Program by
all those who receive copies directly or indirectly through you, then
the only way you could satisfy both it and this License would be to
refrain entirely from distribution of the Program.

If any portion of this section is held invalid or unenforceable under
any particular circumstance, the balance of the section is intended to
apply and the section as a whole is intended to apply in other
circumstances.

It is not the purpose of this section to induce you to infringe any
patents or other property right claims or to contest validity of any
such claims; this section has the sole purpose of protecting the
integrity of the free software distribution system, which is
implemented by public license practices.  Many people have made
generous contributions to the wide range of software distributed
through that system in reliance on consistent application of that
system; it is up to the author/donor to decide if he or she is willing
to distribute software through any other system and a licensee cannot
impose that choice.

This section is intended to make thoroughly clear what is believed to
be a consequence of the rest of this License.

  8. If the distribution and/or use of the Program is restricted in
certain countries either by patents or by copyrighted interfaces, the
original copyright holder who places the Program under this License
may add an explicit geographical distribution limitation excluding
those countries, so that distribution is permitted only in or among
countries not thus excluded.  In such case, this License incorporates
the limitation as if written in the body of this License.

  9. The Free Software Foundation may publish revised and/or new versions
of the General Public License from time to time.  Such new versions will
be similar in spirit to the present version, but may differ in detail to
address new problems or concerns.

Each version is given a distinguishing version number.  If the Program
specifies a version number of this License which applies to it and "any
later version", you have the option of following the terms and conditions
either of that version or of any later version published by the Free
Software Foundation.  If the Program does not specify a version number of
this License, you may choose any version ever published by the Free Software
Foundation.

  10. If you wish to incorporate parts of the Program into other free
programs whose distribution conditions are different, write to the author
to ask for permission.  For software which is copyrighted by the Free
Software Foundation, write to the Free Software Foundation; we sometimes
make exceptions for this.  Our decision will be guided by the two goals
of preserving the free status of all derivatives of our free software and
of promoting the sharing and reuse of software generally.

			    NO WARRANTY

  11. BECAUSE THE PROGRAM IS LICENSED FREE OF CHARGE, THERE IS NO WARRANTY
FOR THE PROGRAM, TO THE EXTENT PERMITTED BY APPLICABLE LAW.  EXCEPT WHEN
OTHERWISE STATED IN WRITING THE COPYRIGHT HOLDERS AND/OR OTHER PARTIES
PROVIDE THE PROGRAM "AS IS" WITHOUT WARRANTY OF ANY KIND, EITHER EXPRESSED
OR IMPLIED, INCLUDING, BUT NOT LIMITED TO, THE IMPLIED WARRANTIES OF
MERCHANTABILITY AND FITNESS FOR A PARTICULAR PURPOSE.  THE ENTIRE RISK AS
TO THE QUALITY AND PERFORMANCE OF THE PROGRAM IS WITH YOU.  SHOULD THE
PROGRAM PROVE DEFECTIVE, YOU ASSUME THE COST OF ALL NECESSARY SERVICING,
REPAIR OR CORRECTION.

  12. IN NO EVENT UNLESS REQUIRED BY APPLICABLE LAW OR AGREED TO IN WRITING
WILL ANY COPYRIGHT HOLDER, OR ANY OTHER PARTY WHO MAY MODIFY AND/OR
REDISTRIBUTE THE PROGRAM AS PERMITTED ABOVE, BE LIABLE TO YOU FOR DAMAGES,
INCLUDING ANY GENERAL, SPECIAL, INCIDENTAL OR CONSEQUENTIAL DAMAGES ARISING
OUT OF THE USE OR INABILITY TO USE THE PROGRAM (INCLUDING BUT NOT LIMITED
TO LOSS OF DATA OR DATA BEING RENDERED INACCURATE OR LOSSES SUSTAINED BY
YOU OR THIRD PARTIES OR A FAILURE OF THE PROGRAM TO OPERATE WITH ANY OTHER
PROGRAMS), EVEN IF SUCH HOLDER OR OTHER PARTY HAS BEEN ADVISED OF THE
POSSIBILITY OF SUCH DAMAGES.

		     END OF TERMS AND CONDITIONS